From Wikipedia, the free encyclopedia
Lajos Dinnyés (16. huhtikuuta 1901 Alsódabas, Itävalta-Unkari – 3. toukokuuta 1961 Budapest) oli unkarilainen valtiomies, joka toimi maansa pääministerinä 1947–1948. Lisäksi hänellä oli vuodesta 1945 lähtien kestänyt parlamentaarikkoura.[1]
| Lajos Dinnyés | |
|---|---|
 Lajos Dinnyés 1930-luvulla. |
|
| Unkarin pääministeri | |
| Edeltäjä | Ferenc Nagy |
| Seuraaja | István Dobi |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. huhtikuuta 1901 Alsódabas, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 3. toukokuuta 1961 (60 vuotta) Budapest, Unkari |
| Puoliso |
Emma Grosz Maria Theresia Schneider |
| Tiedot | |
| Puolue | Pienviljelijäin puolue |
| Uskonto | kalvinismi |
Dinnyés kasvoi hyvin toimeentulevassa perheestä. Hän opiskeli maatalousoppilaitoksessa, josta valmistuttuaan joutui johtamaan perheen maatilaa vuodesta 1930 isänsä kuoleman jälkeen. Hän oli pienviljelijöiden puolueen jäsen vuodesta 1930 ja nousi parlamenttiin vuonna 1931 toimien siellä vuoteen 1939. Toisen maailmansodan aikaan hän kuului aktiiviseen sotapolitiikan vastustajiin. Hän joutui sodan aikana asepalvelukseen. Saksalaisten miehitettyä syksyllä 1944 Unkarin Dinnyés siirtyi saksalaisvastaiseen toimintaan.[2]
Sodan käännyttyä akselivalloille, joihin sotaakäyvä Unkarikin kuului, tappiolliseksi ja itäisen taistelurintaman siirryttyä Unkarin alueelle, siirtyi Dinnyéskin oppositiotoimintaan, jota varten Neuvostoliiton valtaamassa Debrecenissä oli muodostettu liittoutuneiden hyväksymä aselepoa kannattava väliaikaishallitus ja väliaikainen kansalliskokous, johon hänetkin pienviljelijöiden edustajana nimettiin.[3] Tästä alkoikin Dinnyésin ura parlamentaarikkona, joka kesti koko loppuelämän vuoteen 1961 asti. Rauhan tultua hänet valittiin Unkarin parlamenttiin. Hänestä tuli maaliskuussa 1947 puolustusministeri Ferenc Nagyn hallitukseen. Tässä tehtävässä hän oli syyskuuhun 1947 asti. Huhtikuun lopussa 1947 Nagy jäi ulkomaille kommunistien pidätysuhkauksien vuoksi.[4] Näin hallituksen loppuvaihetta hallitsi kommunistijohtaja varapääministeri Mátyás Rákosi, jonka johdolla tehtiin mm. pankkien kansallistamista.[2]
Nagyn puoluetoveri Lajos Dinnyés nimitettiin 1. toukokuuta 1947 uudeksi pääministeriksi. Kommunistit saivat nyt mieleisen pääministerin, sillä hän katsoi vastarinnan turhaksi ja alistui näyttelemään vain merkityksettömän keulakuvan roolia kommunistien lisätessä valtaansa Rakosin johdolla.[5] Hänen hallituksensa alkukuukausina kesällä ja syksyllä 1947 useita ei-kommunistipuolueiden johtomiehiä pakeni ulkomaille. Dinnyésin johtama hallitus kansallisti kommunistijohtajan Rakosin aloitteesta Unkarin talouden päähaarat ja alkoi kollektivisoida maataloutta.[6] Ulkopolitiikassa Unkari suuntautui yhä enemmän Neuvostoliiton johtamaan itäeurooppalaiseen kommunistiseen kansandemokratiablokkiin. Maa teki naapuriensa ja Neuvostoliiton kanssa ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksia. Neuvostoliiton sopimus allekirjoitettiin 18. helmikuuta 1948.[7] Dinnyésin pääministeriys päättyi joulukuussa 1948. Kommunistit pakottivat hänet eroamaan, kun maan valtiovarainministeri, pienviljelijäpuoluetaustainen István Nyárády pakeni Sveitsiin.[8] Vuoden 1948 lopulla päättyi Dinnyésin aktiivinen poliittinen ura.
Sen jälkeen Lajos Dinnyés työskenteli Unkarin maatalouden tutkimusinstituutin johtajana vuosina 1948-1952. Sen jälkeen hänestä tuli Kansallisen maatalouden kirjaston ja kansallisen maatalouden dokumentointikeskuksen pääjohtaja 1952–1960. Hänet valittiin vuonna 1958 parlamentin varapuheenjohtajaksi.[2] Unkarin kansantasavallassa tosin parlamentilla oli vain muutama kokoontuminen vuodessa ja enemmän kumileimasimen rooli suhteessa hallitsevaan Unkarin sosialistiseen työväenpuolueeseen.[9]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
