![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/99/Universitetsgatan_sept_2008.jpg/640px-Universitetsgatan_sept_2008.jpg&w=640&q=50)
Kävelykatu
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kävelykatu (promenadi) on katu, joka on tarkoitettu jalankulkuun ja pyöräilyyn. Kävelykaduiksi on 1960-luvulta lähtien muutettu katuja varsinkin monien kaupunkien liikekeskustoissa. Joidenkin kaupunkien keskustassa on laaja autoliikenteeltä suljettu jalankulkualue.
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/99/Universitetsgatan_sept_2008.jpg/640px-Universitetsgatan_sept_2008.jpg)
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9d/Finland_road_sign_E26.svg/640px-Finland_road_sign_E26.svg.png)
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f8/Finland_road_sign_575_%282006%E2%80%932020%29.svg/640px-Finland_road_sign_575_%282006%E2%80%932020%29.svg.png)
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b5/Opastemerkki.jpg/320px-Opastemerkki.jpg)
Suomen tieliikennelain mukaan kävelykadut merkitään erityisellä liikennemerkillä. Moottoriajoneuvoliikenne kävelykadulla on eräin poikkeuksin kielletty, mutta polkupyörällä ajaminen on sallittu. Moottoriajoneuvon saa kuljettaa kävelykatua pitkin sen varrella olevalle kiinteistölle, jos sinne ei ole muuta kautta ajokelpoista yhteyttä. Ajonopeus ei tällöin saa ylittää 20 kilometriä tunnissa, ja kuljettajan on annettava jalankulkijoille esteetön kulku. Kävelykadulla ei saa pysäköidä moottoriajoneuvoa. Jos kävelykadulla on erikseen liikennemerkillä sallittu huoltoajo, saa moottoriajoneuvon pysäyttää huoltoajoon liittyen.[1]
Varsinaisten kävelykatujen lisäksi Helsingissä on olemassa myös raitiokävelykatu, jota pitkin kulkee raitiolinja. Raitiovaunun asema kävelykadulla on siltä osin epäselvä, ettei laki määrittele tällaista yhteisliikennettä lainkaan. Kävelykatujen lisäksi on pihakatuja, joilla ajoneuvoliikenne on sallittu. Kaupunkikeskustan ulkopuolella olevia kevyen liikenteen raitteja ei myöskään yleensä sanota kävelykaduiksi.[1]
Monet kävelykadut laatoitetaan torikiveyksin, kaduille tuodaan penkkejä ja istutuksia, toisinaan patsaitakin. Jotkin kävelykadut ovat saaneet myös katulämmityksen.