Kärsäpussipäästäinen[3][4] (Tarsipes rostratus) on pienikokoinen australialainen pussieläin, joka painaa vain viidestä kymmeneen grammaan ja on näin suurin piirtein puolet pienempi kuin hiiri.
| Kärsäpussipäästäinen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalis |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Pussieläimet Marsupialia |
| Lahko: | Harvaetuhampaiset Diprotodontia |
| Alalahko: | Phalangeriformes |
| Yläheimo: | Petauroidea[2] |
| Heimo: |
Kärsäpussipäästäiset[3] Tarsipedidae Gervais & Verreaux, 1842 |
| Suku: |
Tarsipes Gervais & Verreaux, 1842 |
| Laji: | rostratus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
 Kärsäpussipäästäisen levinneisyysalue |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on mesipussikiipijä.[4]
Kärsäpussipäästäisellä ei ole läheisiä sukulaisia. Tällä hetkellä se on luokiteltu Tarsipes-suvun ja kärsäpussipäästäisten heimon (Tarsipedidae) ainoaksi edustajaksi pussioravansukuisten yläheimossa,[2] mutta useat tutkijat uskovat, että lajin voitaisiin nostaa omaksi yläheimokseen tai jopa kauemmas.
Kärsäpussipäästäinen on yksi harvoista nisäkkäistä, jotka käyttävät ravinnokseen pelkästään mettä. Sillä on pitkä teräväkärkinen nokka ja samanlainen kieli kuin mesikoilla ja kolibreilla. Eläin on pääasiassa yöllinen liikkuja, mutta saattaa tulla etsimään ruokaa myös viileinä päivinä. Yleensä kärsäpussipäästäiset viettävät päivänsä suojassa kivenkoloissa, ontossa puussa tai hylätyssä linnunpesässä.
Uskotaan, että kärsäpussipäästäinen on pitkäaikaisen pussieläinryhmän viimeinen selviytyjä. Vaikka sen levinneisyysalue on melko rajoittunut Länsi-Australian lounaisosiin, se on melko yleinen, ja se ei ole vaarassa kuolla sukupuuttoon niin kauan kuin sen asuinalueet säilyvät koskemattomina. Kasvien monimuotoisuus on kärsäpussipäästäiselle elintärkeää, sillä se ei selviä kovin pitkään ilman jatkuvaa medentuotantoa, eikä se pysty etsimään ruokaa yhtä laajalta alueelta kuin mettä syövät linnut.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
