Kyrönsalmen sillat
kolme Kyrönsalmea ylittävää siltaa Savonlinnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Kyrönsalmen sillat Savonlinnassa ovat Kyrönsalmen ylittävät kaksi maantiesiltaa ja yksi rautatiesilta. Lisäksi salmessa on kävelyliikenteen ponttoonisilta Tallisaaren ja Olavinlinnan välillä. Kaikki neljä siltaa ovat vesiliikenteelle avattavia.
Ennen siltoja Kyrönsalmen ylitystä hoitivat soudettavat lossiveneet. Ylityksestä vastasi Olavinlinnan linnoitus, myöhemmin ylläpitäjiksi velvoitettiin Kerimäen ja Säämingin talonpojat. Vuonna 1883 ehdotettiin rakennettavaksi rautainen silta Kyrönsalmen yli, mutta hanke ei edennyt.[1] Puurunkoinen polttomoottorilossi aloitti liikennöinnin salmessa vuonna 1902, mutta lossi oli voimiltaan pienehkö Kyrönsalmeen. Rautarunkoinen Kyrönsalmi-höyrylossi otettiin käyttöön 1908, ja samana vuonna salmen yli valmistui teräksinen rautatiesilta. Junat ja jalankulkijat käyttivät rautatiesiltaa, mutta hevoskuormat, myöhemmin henkilöautot ja bussit matkustajineen, käyttivät lossia. Lossille pääsyä jonotettiin niin kaupungin puolella kuin Kyrönniemelläkin. Kun autoliikenne päästettiin sillalle vuonna 1935, lossi poistui käytöstä.[2] Liikenne rautatiesillalla oli hidasta, koska siltaa pystyi ajamaan vain yhteen suuntaan kerrallaan ja maantieliikenne oli katkaistava joko junan tai laivan tulon takia.[3]
Kyrönsalmen valtatie 14:n maantiesillat () ovat 435 metrin pituisia ja 12,5 metrin levyisiä teräsbetonikantisia liittopalkkisiltoja. Molemmissa silloissa on hydraulisesti avattava teräskantinen 42 metrin pituinen läppä. Siltojen alla on 22 metriä leveä ja 80 metriä pitkä laivajohde. Sillan kiinteän osan vapaa alikulkukorkeus on 12,4 metriä. Siltojen kohdalla vesisyvyys on suurimmillaan yli 20 metriä, ja salmessa on voimakas virta. Molemmissa maantiesilloissa on kaksi ajokaistaa ja yhdistetty kävely- ja pyörätie. Maantiesilloista pohjoisempi on valmistunut vuonna 2000 ja eteläinen 2011.[4]
Historiaa
Savonlinnan kaupunki oli esittänyt vuonna 1900 senaatin rautatievaliokunnalle, että rautatiesiltaa suunniteltaessa otettaisiin huomioon maantieliikennekin, mutta esitystä ei huomioitu. Kyrönsalmeen valmistui vuonna 1968 ensimmäinen maantiesilta. Silta oli avattava, 423 metriä pitkä kotelopalkkiläppäsilta. Suomen saamaan toiseen kansainväliseen tielainaan sisältyivät Savonlinnan Kyrönsalmen maantiesilta ja tiejärjestelyt välillä Viiskulma–Mertala, ja hankkeen budjetti oli 15 miljoonaa markkaa.
Sopimus sillan rakentamisesta tehtiin huhtikuussa 1966, ja sillan pystytys alkoi saman vuoden syyskuussa. Tietyöt ja sillan alusrakenteet teki ruotsalaisen Armerad Betongin ja suomalaisen Asvaltti Lemminkäisen työyhtymä. Teräksinen päällysrakenne tuli Wärtsilä Oy:ltä. Sillan suunnitteli saksalainen insinööritoimisto Hans Grassl. Rakentajina toimi kansainvälinen 300 hengen ryhmä, työmaakielinä olivat suomi, ruotsi, saksa ja englanti. Sillan rakentamisen vedenalaisissa töissä käytettiin ensimmäistä kertaa siltarakentamisessa apuna televisiota ja kameraa.
Kyrönsalmen sillan vihki käyttöön syyskuussa 1968 kulkulaitosministeri Paavo Aitio. Silta oli tuolloin Suomen toiseksi pisin ja kallein.[5] Kyrönsalmeen vuonna 1968 valmistunut maantiesilta purettiin talvella vuonna 2000–2001. Sillan teräsrakenteet olivat väsyneet, koska liikenne ja kuormitus olivat vuosien saatossa kasvaneet yli suunnitellun. Sillan teräskannen ja läppäosan vauriot pahenivat sillan viimeisten 10 vuoden aikana niin, että raskaimmille ajoneuvoille ja kuljetuksille asetettiin painonrajoitus. Perustuksille rakennettiin uusi silta vuosina 2010–2011.[6]
Kyrönsalmen rautatiesilta () on kääntösilta Huutokoski-Parikkala-rataosalla. Nopeusrajoitus sillalla junille on 20 km/h, ja sillalla kulkee kapea kävelytie.
Kyrönsalmen 210 metriä pitkä rautatiesilta on rakennettu vuosina 1906–1908lähde?. Elisenvaarasta tulevalle junaliikenteelle[7] silta avattiin 1907. Silta muodostuu neljästä jaksosta: 33 metriä pitkästä ristikkosillasta, kaksivartisesta kääntösillasta, 125 metriä pitkästä ristikkosillasta ja 9 metriä pitkästä levypalkkisillasta. Sillan teräsosien paino on 1 026 tonnia.lähde? Sillan rakensi saksalainen yritys MAN-Werk Gustavsburg.[8] Teräsosat ovat Siemens-Martin-menetelmällä valmistettua valantaterästä, jonka käyttö siltarakenteissa yleistyi 1890-luvulla. Rautatiesilta avattiin vuonna 1935 myös maantieliikenteelle. Kapea silta mahdollisti vain yhdensuuntaisen tieliikenteen. Maantiesillan valmistuttua vuonna 1968 silta palautui vain rautatiekäyttöön.
Siltaan tehtiin merkittäviä muutoksia talvella 1967–1968 kantavuuden parantamiseksi. Kääntösillan osan paikkaa eli laiva-aukkoa siirrettiin keskemmälle salmea. Junien kuormaulottumaa korotettiin lyhentämällä 125-metrinen ristikkosillan osan jänne 104 metrin pituiseksi. Siltaan asennettiin uusi 18-metrinen levypalkkijakso.[9] Rautatiesiltaa kunnostettiin viimeksi vuonna 2000, kun sillan kääntyvä osa peruskorjattiin.[10] Kyrönsalmen rautatiesilta ei ole suojeltu kohde, vaikka se on osa Olavinlinnan kulttuurimaisemaa, koska siltaa on ajan mittaan muunneltu paljon alkuperäisestä ja silta on teknisen käyttöikänsä loppupuolella.[9]
Linnansalmen kävelyliikenteen kääntöponttonisilta Olavinlinnan vieressä () valmistui 1974 Olavinlinnan 500-vuotisjuhlaan. Ponttonisilta korvasi aiemmat väliaikaiset sillat ja venekuljetukset Olavinlinnaan.[11] Ponttonisiltaa on vuosien saatossa vaurioittaneet useat alukset: esimerkiksi vuonna 2010 ruoppausproomu vioitti siltaa, ja silta oli poissa käytöstä korjaamisen vuoksi muutaman päivän.[12]
Maantiesiltojen alituskorkeus on 12 metriä ja rautatiesillan 7,5 metriä (vedenkorkeudella 76,60). Kyrönsalmi syväväylänä ei täytä geometrialtaan voimassa olevia merenkulun turvallisuusvaatimuksia, eikä Kyrönsalmeen pysty rakentamaan merenkulun vaatimuksia täyttävää vesiväylää Olavinlinnan sijainnin vuoksi. Liikenteen ongelmana ovat Kyrönsalmen maantiesiltojen avaukset ja niiden aiheuttamat vaikutukset – pitkät jonot ja katuverkon ruuhkautuminen. Maantiesiltojen avaustarve Kyrösalmessa on suurin lomakauden aikana, hyötyliikenteen aiheuttamat avaukset ovat noin 20 avausta kuukausittain ja yhteensä noin vajaa 500 avausta vuodessa. Kyrönsalmen rautatiesillan avauskertojen määrä on tiesiltoja suurempi, noin 1 300 kertaa vuodessa. Saimaan syväväylästöllä tapahtuneista onnettomuuksista noin 20 prosenttia on tapahtunut Kyrönsalmessa. Salmessa on rekisteröity vain useita pieniä onnettomuuksia, kuten törmäyksiä siltojen laivajohteisiin ja Olavinlinnan rantakallioon.lähde?
Laivaliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi ja siltojen suojaamiseksi on rautatie- ja maantiesiltojen kohdalle rakennettu johteiden muodostamat aukot. Pohjoisesta tultaessa Kyrönsalmen väylän varsinainen linjaus kulkee ensin maantiesiltojen avattavien osien ali, jossa johteet ohjaavat aukkoon. Tämän aukon leveys on 22 m ja korkeus 11 m. Maantiesiltojen jälkeen väylä kaartaa oikealle kohti rautatiesillan alla olevia johteita. Tämän johteiden rajaaman aukon leveys on 15,2 metriä ja korkeus 7,5 m. Suurin sallittu alusleveys johteiden välissä on 12,2 metriä.lähde?
Vaihtoehtoinen linja kulkee maantiesiltojen tukipilarien välistä, keskeltä siltojen alta, alituskorkeus maantiesiltojen keskellä on 12 metriä. Aukosta tultaessa käännös kohti rautatiesiltaa on jyrkempi kuin peruslinjauksessa. Rautatiesillan ali voi ajaa johteiden oikealta tai vasemmalta puolelta. Linnansalmessa on Olavinlinnan puolella kalliosta noin kaksi metriä esiin työntyvä ohjuri. Linnansalmen jälkeen väylällä on edessä poijuportti, ja pian sen jälkeen on edessä jyrkkä käännös oikealle. Linnansaari on mahdollista kiertää Olavinlinnan toiselta puolelta, mutta väylä on liian matala suurille aluksille.lähde?
- Pääartikkeli: Laitaatsalmen sillat
Syväväylää ollaan siirtämässä Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen, johon tulee kaksi rinnakkaista, alituskorkeudeltaan 24,5-metristä kiinteää maantiesiltaa. Koska silloille on jyrkkä nousu, valtatie 14 levennettiin nelikaistaiseksi puolentoista kilometrin matkalla. Rakennustyöt Laitaatsalmen kohdalla aloitettiin elokuussa 2016.[13] Silloista eteläinen rakennettiin ensin ja avattiin ajoneuvoliikenteelle 13. joulukuuta 2017.[14] Pohjoisen puoleisen sillan rakentaminen alkoi syksyllä 2017, ja sen on tarkoitus valmistua syksyllä 2018. Eteläisen sillan kävely- ja pyörätie valmistui käyttökuntoon elokuun 2018 alussa, jolloin myös hissi- ja porrastornit otettiin käyttöön.[15] Syväväylä Laitaatsalmessa otetaan käyttöön vuoden 2019 purjehduskauden alkaessa. Kyrönsalmen siltojen läppiä ei tuolloin enää nosteta eikä ratasiltaa käännetä auki.[16]
Laitaatsalmen rautatiesillalta purettiin kiskot syyskuussa 2015, jolloin ratayhteys Savonlinnan ja Huutokosken välillä katkesi. Silta on tarkoitus purkaa syksyn 2018 aikana. Sitä käytettiin työmaan aikaisena kävely- ja pyörätienä ja työmaa-ajoon.[13] Rataa ei pureta, sillä Laitaatsalmeen mahdollisesti tulevaa käännettävää ratasiltaa varten on varaus, suunnitelmat ja ympäristölupa. Sillasta tulisi pitkä: kääntöosa olisi 53 metriä pitkä ja kiinteä osa 35 metriä. Ylitettävä vesiväylä on 38 metriä leveä.[17]
Liikenteenohjaus tapahtui keskitetysti maantiesillan länsipäässä olevasta päävalvomotornista, ”Muumitalosta”. Sieltä voitiin avata maantiesilta ja kaukokäytöllä myös rautatiesilta. Varajärjestelmänä maantiesilloilla ja rautatiesillalla oli myös oma paikallisvalvomo, josta kyseinen silta voitiin avata ja sulkea. Linnansalmessa olevalla ponttonisillalla on oma siltavahti, joka huolehtii ponttonisillan avaamisesta. [18]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
