![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d6/Cydonia.jpg/640px-Cydonia.jpg&w=640&q=50)
Kvitteni
hedelmä / From Wikipedia, the free encyclopedia
Kvitteni (Cydonia oblonga) on päärynän lähisukulainen. Se on suvun Cydonia ainoa laji.[2] Kvitteni on kotoisin Lounais-Aasiasta ja Kaukasian alueelta. Suomessa kvitteni saattaa kasvaa hyvin suojattuna, mutta se paleltuu helposti eikä aina ehdi tehdä kypsiä hedelmiä. Toisaalta kasvi vaatii kukkiakseen viileän lepokauden alle 7 °C:n lämpötilassa, joten se ei tuota hedelmää huonekasvinakaan.
Kvitteni | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Suku: | Kvittenit Cydonia |
Laji: | oblonga |
Kaksiosainen nimi | |
Cydonia oblonga |
|
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Ruusukvitteneitä (Chaenomeles) kutsutaan Suomessa joskus lyhyesti kvitteneiksi, mikä aiheuttaa sekaannusta.
On esitetty, että ”kultainen omena”, jonka Paris antoi antiikin Kreikan mytologian mukaan Afroditelle, oli juuri kvitteni eikä omena.[3] Kvitteni on vanha kasvi Välimeren alueella – kreikkalaisissa kirjoituksissa se mainitaan jo 600 eaa.