Kuparikiisu
mineraali / From Wikipedia, the free encyclopedia
Kuparikiisu (CuFeS2, rautakuparisulfidi) (ennen kalkopyriitti)[3] on messinginkeltainen, hieman vihreään vivahtava metallikiiltoinen sulfidimineraali. Se on maankuoren yleisin kuparimalmimineraali.
Pikafaktoja Kemialliset ominaisuudet, Fysikaaliset ominaisuudet ...
Kuparikiisu | |
---|---|
Kuparikiisua |
|
Luokka | sulfidimineraalit |
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | CuFeS2 |
Molekyylipaino | 183,53 g/mol |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | messinginkeltainen, himmenee |
Asu | usein massiivinen tai rakeinen, myös tetraedrisiä kiteitä |
Kidejärjestelmä | tetragoninen |
Lohkeavuus | epäselvä |
Murros | epäsäännöllinen, epätasainen |
Taottavuus | murenee taottaessa |
Kovuus Mohsin asteikolla | 3,5–4 |
Tiheys | 4,1–4,3 g/cm3 |
Liukenevuus | liukenee typpihappoon |
Optiset ominaisuudet | |
Optiset ominaisuudet | isotrooppinen |
Kiilto | metallikiilto |
Viiru | vihertävänmusta |
Läpinäkyvyys | läpinäkymätön |
Lähteet | |
Aiheesta muualla | |
Infobox OK |
Sulje
Kuparikiisu sisältää noin 35 % kuparia, mutta sen, rikin ja raudan lisäksi kuparikiisu sisältää usein pieniä määriä mm. kobolttia, sinkkiä, nikkeliä, hopeaa, kultaa, platinaa, lyijyä, arseenia ja seleeniä.
Kuparikiisun kidejärjestelmä on tetragoninen. Kiteet ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia ja pieniä, useimmiten kuparikiisu esiintyykin massamaisina kasaumina ja lohkareina (ks. kuvat).
Kuparikiisu hapettuu nopeasti ja saa jo tunneissa lohkaisun jälkeen sateenkaaren väreissä kimaltelevan hapettumakerroksen (ks. kuva).