Kujataa
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kujataa on alue Grönlannin eteläosassa. Siellä on harjoitettu maanviljelystä vuosisatojen ajan. Viisi tämän alueen kohdetta on ollut Unescon maailmanperintölistalla vuodesta 2017.[1]
Pikafaktoja Maailmanperintökohde, Valintahistoria ...
Kujataa | |
---|---|
Maailmanperintökohde | |
Sijainti |
Grönlanti 61°9′52″N, 45°35′53″W |
Tyyppi | Kulttuurikohde |
Kriteerit | (v) |
Tunnusnumero | 1536 |
Valintahistoria | |
Valintavuosi | 2017 |
Infobox OK |
Sulje
Suhteellisen leuto ilmasto on mahdollistanut ainutlaatuisen kulttuurin, jossa maanviljelys ja karjanhoito yhdistyivät merinisäkkäiden metsästykseen. Alueella on jäänteitä kahdesta kulttuurista. Skandinaviasta tulleet asukkaat viljelivät ja metsästivät alueella 900-luvulta 1300-luvulle. Vuodesta 1780 alkanut inuitien ja eurooppalaisperäisten asukkaiden yhteisasutus jatkuu edelleen.[1]
Maailmaperintökohteen viisi aluetta ovat:[2]
- Qassiarsuk: Erik Punaisen maatila
- Igaliku: piispanistuin, ensimmäinen 1700-luvun maatila
- Sissarluttoq: suuri muinaisnorjalainen kartano, jossa oli yli 40 rakennusta
- Tasikuluulik: Grönlannin pisin maantie, jonka varrella on monia inuitien lammastiloja
- Qaqortukulooq: 11 muinaisnorjalaista ja kaksi Thulen kulttuurin arkeologista kohdetta. Viimeinen paikka jossa on tietoa eurooppalaisista Grönlannissa vuonna 1408.