Kuitulevy

Kuitulevy (myös puukuitulevy) on rakentamisessa ja kalusteteollisuudessa käytetty materiaali, jonka raaka-aineena käytetään puutuoteteollisuuden jätepuuta ja koivukuitua. Levyjä valmistetaan lämmön ja paineen avulla toisiinsa liitetyistä puukuiduista. Puukuitulevyjä ovat esimerkiksi lastulevyt ja tuulensuojalevyt.

Kuitulevyt jaotellaan kolmeen eri tyyppiin:

• Kova kuitulevy (K) eli kovalevy, tiheys yli 800 kg/m³
• Puolikova kuitulevy (P) eli rakennekuitulevy, tiheys 300–800 kg/m³
• Huokoinen kuitulevy (H), tiheys alle 300 kg/m³

Valmistuksessa puuhake kuidutetaan ja jauhetaan, jolloin kuidut huopaantuvat. Suomessa käytössä olevassa märkämenetelmässä massaan lisätään vettä ja usein myös lisäaineita kuten liimaa. Massa ohjataan viiralle, jossa vettä puristetaan pois. Massa jaetaan arkeiksi, jotka kuivataan tai puristetaan. Arkit voidaan myös lämpökäsitellä lujuuden lisäämiseksi. Lisäaineina käytetään liimaa ja muita lisäaineita, joita tarvitaan yleensä alle 1 prosenttia. Lujuuden lisäämisen käytetään tärkkelystä, keinohartseja ja kuivuvia öljyjä. Parafiini parantaa vedenkestävyyttä. Palonkestävyyden edistämiseen sopivat alumiinihydroksidia ja fosforiyhdisteet.^[1]

Kuitulevyjä käytetään sisäpuoliseen verhoukseen, sekä lämmön-, tuulen- ja ääneneristeenä. Kuitulevyn etuja ovat tasa-aineisuus ja syynsuunnan puuttuminen, tiiviys, helppo työstettävyys ja asennettavuus sekä huokea hinta. Rakentamisen ohella puukuitulevyjä käytetään kalusteteollisuudessa ja huokoista puukuitulevyä eristämiseen.^[1] Puukuitulevyn standardikoko on 1220 × 2745.

Puukuitulevyjä voidaan pinnoittaa puuviilulla, paperilla, kankaalla, muovilla, lasikuitukankaalla, metallilla tai korkilla.^[1]

Lähteet

1. Puuinfo.fi Viitattu 27.10.2011.

Aiheesta muualla

• Metsäteollisuus ry
• Levyteollisuus tilastoina Metsäteollisuuden tilastopalvelu Tilda^{[vanhentunut linkki]}