![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/Hr-map.png/640px-Hr-map.png&w=640&q=50)
Kroatian maantiede
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kroatia jaetaan maantieteellisesti kolmeen osaan. Siihen kuuluu kivikkoinen rannikkokaistale, jossa on yli 600 kallioista saarta, pohjoisen ja koillisen Karpaattien allas, jossa virtaavat Sava, Drava ja Tonava, ja näiden välissä oleva metsäiset vuoristoalueet. Vuoristot tunnetaan erityisesti karstiesiintymistä, joissa vesi on uurtanut monimutkaisia pinnanmuodostelmia yli kilometrin syvyisiin luolastoihin saakka.
Kroatian maantiede | |
---|---|
![]() Kroatian kartta |
|
Maanosa | Eurooppa |
Naapurimaat | Slovenia, Unkari, Serbia, Montenegro, Bosnia ja Hertsegovina ja Italia |
Tilastot | |
Pinta-ala | 56 594 km² |
– Sisävesi | 620 km² (1,1 %) |
Rantaviiva | 5 835 km |
Rajan pituus | 2 237 km |
Ennätykset | |
Korkein kohta | Dinara, 1 831 m |
Matalin kohta | Adrianmeri |
Pisin joki | Sava, 562[1] km |
Suurin järvi | Vrana, 30,7 km² |
Ilmasto | |
Ilmasto | mannerilmastosta välimerenilmastoon |
Luonnonvarat | |
Luonnonvarat | öljy, vesivoima, kivihiili, bauksiitti, kalsium |
Infobox OK |
Ilmasto on pääosin lauhkeaa, mutta pohjoisessa ja idässä vallitsee kylmätalvinen ja lämminkesäinen mantereinen ilmasto ja rannikolla välimerenilmasto. Kroatian pohjoisosissa puhaltaa joskus talviaikaan kylmä, puuskainen valumatuuli bora. Kesäiltapäivien merituulta kutsutaan nimellä ”maestral”, ja sen vaikutuksesta esimerkiksi Dalmatian vanhojen kaupunkien kadut on pyritty suunnittelemaan niin, että tuuli pääsee puhaltamaan niitä pitkin.