pylväikön ylin osa ennen kattoa From Wikipedia, the free encyclopedia
Korniisi (< ital. cornice, ’reuna’; m.kreik. γεῖσον, geison)[1] eli kattolista on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston ylin, ulkoneva osa. Se sijaitsee friisin yläpuolella ja muodostaa vesikaton alareunan tai päätykolmion ylä- ja alareunan.[2][3][4] Nykyarkkitehtuurissa korniisiksi kutsutaan mitä tahansa huomattavan ulkonevaa räystästä tai kattolistaa.
.png)
Korniisin tehtävänä oli toimia räystäänä, joka heittää sadeveden kauemmaksi rakennuksesta. Korniisiin kuului kolme osaa, alimpana ollut aluslista, keskellä ollut varsinainen geison eli korona (corona) sekä sen päällä ollut sima eli räystäskouru. Usein korniisilla tarkoitetaan kuitenkin vain geisonia. Korniisissa oli samassa rakennuksessa sekä vaakasuoria että vinoja osia. Vaakasuorat osat kulkivat rakennuksen pitkien sivujen yläreunassa sekä lyhyillä sivuilla päätykolmion alapuolella. Vinot osat seurasivat päätykolmion yläreunoja.[2][4][5][6]
Jokaisessa pylväsjärjestelmässä oli omanlaisensa korniisi. Doorilaisessa pylväsjärjestelmässä päätyjen vinot korniisit olivat alun perin yleensä eri korkuisia ja näköisiä kuin pitkien sivujen vaakasuorat korniisit, kun taas joonialaisessa pylväsjärjestelmässä kummatkin olivat yleensä samannäköisiä. Joskus ja varsinkin korinttilaisessa pylväsjärjestelmässä korniisissa saattoi olla vaakasuoran geisonin alapuolella hammaslista.[2][4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
