lintulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Kirjorastas (Zoothera aurea) on siperialainen rastaisiin kuuluva varpuslintu. Lajin kuvaili ja nimesi alun perin John Latham 1790. Laji tunnettiin aiemmin tieteellisellä nimellä Zoothera dauma, joka on nykyisin jaettu kahteen tai kolmeen eri lajiin: Zoothera aurea (kirjorastas), Zoothera dauma (suomurastas) ja Zoothera neilgherriensis joista kahta jälkimmäistä ei Suomessa ole tavattu.[2][3][4]
Kirjorastas | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Rastaat Turdidae |
Suku: | Kirjorastaat Zoothera |
Laji: | aurea |
Kaksiosainen nimi | |
Zoothera aurea |
|
Katso myös | |
Linnun pituus on 27–31 cm ja paino 100–200 g. Kulorastaan kokoinen suuri rastas, jonka puku on lähes kauttaaltaan tummien suomukuvioiden kirjavoima. Kaukaa nähtynä lintu näyttää vaalean ruskealta. Lennossa voi havaita siipien alapinnalla mustavalkoisen kuvion. Levitetyssä pyrstössä on valkeat nurkat. Sukupuolet ja ikäluokat ovat suunnilleen saman värisiä. Laulu on yksinkertainen, sillä laji toistaa muutaman sekunnin välein 'tjyyy' ääntä. Muuten lintu on lähes äänetön.
Vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato kesällä, nuorilla vaihtuvat etupäässä vain ruumiinhöyhenet.
Päälevinneisyysalue on Siperia, mutta pieni osa pesii myös Uralin länsipuolella. Pohjoiset populaatiot ovat muuttolintuja, jotka muuttavat Kaakkois-Aasiaan. Himalajan linnut muuttavat talveksi alarinteille ja laaksoihin. Suomessa laji on tavattu toistaiseksi neljästi: 30.9.1961 Oulunsalossa, 5.10.1988 Lemlandin Lågskärillä, 29.9.1999 Raahessa (kuolleena löydetty), ja 15.6.2009 alkaen Kalajoella.[5][6]
Pesii Siperian taigan tuoreissa havu- ja sekametsissä. Muuttoaikoina piilottelee kasvillisuudessa.
Pesä on puussa ja munia on 3–4. Naaras huolehtii hautomisesta.
Syö maasta löytyviä selkärangattomia sekä marjoja ja hedelmiä.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.