Kilpikiertokasvit
kasviheimo From Wikipedia, the free encyclopedia
kasviheimo From Wikipedia, the free encyclopedia
Kilpikiertokasvit (Menispermaceae) on enimmäkseen trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Ranunculales-lahkossa ja siten leinikkikasvien sukulainen. Tunnetuimmat heimon lajit kuuluvat anamirtojen (Anamirta), pareirajuurten (Chondrodendron), kalumbojen (Jateorhiza), kilpikiertojen (Menispermum) ja kilpiliaanien (Sinomenium) sukuihin.[1]
| Kilpikiertokasvit | |
|---|---|
 Kanadankilpikierto (Menispermum canadense) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ranunculales |
| Heimo: |
Kilpikiertokasvit Menispermaceae Juss., nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kilpikiertokasvit ovat joko puu- tai ruohovartisia köynnöksiä, jotka kiipeilevät kiertymällä; eräät lajit ovat pensaita tai puita. Aineenvaihduntatuotteisiin kuuluvat eräät alkaloidit ja terpenoidit, joskus myös tanniinit. Kasveissa on myös riveittäin erityssoluja, ja kivisolut sekä oksalaattikiteet ovat yleisiä. Karvat ovat yksi- tai monisoluisia. Lehdet ovat tavallisesti yksinkertaisia, suvussa Burasaia kerrannaisia, ja lapa on enemmän tai vähemmän kilpimäinen, kourasuoninen, ehytlaitainen tai joskus hampainen tai liuskainen; ruodin tyvessä ja kärjessä on paksunnokset (pulvinukset).[2]
Kasvit ovat kaksikotisia. Kukat ovat pieniä, usein kolmilukuisia, ja sijaitsevat lehtihankaisissa kukinnoissa. Kukan osat kiinnittyvät pohjukseen kiehkuroittain tai kierteisesti. Kehälehtiä on ulkokiehkurassa 1–12 ja sisäkiehkurassa 0–8 usein yhteenkasvanutta, enemmän tai vähemmän terälehtimäistä ja mettä erittävää lehteä. Hedekukissa on kolme, kuusi, 12 tai joskus jopa 40 hedettä, joiden ponnenpuoliskot tavallisesti sijaitsevat päällekkäin, sekä toisinaan emilehtien jäänteitä eli pistillodeja. Emikukissa voi olla joutoheteitä, ja erillisiä emejä on 1–30; emiö on usein gynoforin kannattelema. Luotti on enemmän tai vähemmän mutkalaitainen. Kussakin emissä on kaksi käyristynyttä, usein yksikalvoista siemenaihetta, joista vain toinen on toimiva eli fertiili. Kukin hedelmöitynyt emi kehittyy pieneksi yksisiemeniseksi luumarjaksi, jonka tyvipuolella vartalo on vielä jäljellä. Siemenet ovat käyriä ja niissä on istukan muodostama painauma; niiden muoto on tyypillisesti puolikuumainen, mistä johtuu kasvien nimi monissa kielissä tieteellinen nimi mukaan luettuna: 'kuusiemenet'. Siemenessä on tavallisesti eri tavoin kirjava siemenvalkuainen (endospermi) ja pitkä alkio.[2]
Kilpikiertokasvit ovat enimmäkseen tropiikin alankometsien kasveja ja tärkeä liaaniheimo[2].
Kilpikiertokasvit ovat sukua happomarjakasveille (Berberidaceae) sekä leinikkikasveille (Ranunculaceae) ja muodostaa niiden kanssa yhteisen kehityshaaran Ranunculales-lahkossa. Erään viimeaikaisen arvion mukaan kehityshaara eli kladi lienee noin 89,9 miljoonaa vuotta vanha.[2]
Kilpikiertokasveihin kuuluu 70 sukua ja 442 lajia, jotka jaetaan kahteen alaheimoon[2].
Kasvien siemenet ovat lähes pallomaisia tai munuaisenmuotoisia ja niissä on kirjava endospermi; sirkkalehdet ovat lehtimäisiä. Alaheimossa on 27 sukua ja 142 lajia tropiikissa ja Pohjois-Amerikan itäosassa. Suurimmat suvut ovat Tinospora (32 lajia) ja Odontocarya (30 lajia).[2]
Kasvien hedekukissa on joskus yhteen kasvaneet heteenponnet ja tavallisesti emien jäänteitä. Emikukissa on tavallisesti joutoheteitä ja useita erillisiä emilehtiä, harvoin niitä on vain yksi. Vartalo kiinnittyy emin laitaan tai tyveen. Siemenessä on käyrä alkio, jonka sirkkalehdet ovat kielekemäisiä tai lähes liereitä, joskus möyheitä.[2]
Alaheimoon kuuluu 44 sukua ja 300 lajia tropiikissa sekä Pohjois-Amerikan itäosassa ja Itä-Aasiassa. Runsaslajisimmat suvut: Abuta (21 lajia), Cyclea (30 lajia) ja mukulaköynnökset (Stephania, 30 lajia).[2]
Seuraavat suvut kuuluvat kilpikiertokasvien heimoon:[3]
_Diels_(9469828869).jpg)
_Moldenke.jpg)
_001.jpg)
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
