Kiljuhanhi (Anser erythropus) on tundrahanhen läheinen sukulainen, uhanalaisin hanhilaji koko Euraasiassa.
| Kiljuhanhi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Alaheimo: | Hanhet Anserinae |
| Suku: | Harmaahanhet Anser |
| Laji: | erythropus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anser erythropus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Kiljuhanhi on noin 53–66 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 115–135 cm.[3][4] Kiljuhanhi on yleisväriltään ruskehtava. Se muistuttaa tundrahanhea, mutta kiljuhanhella on keltainen silmärengas, ja sen valkoinen otsakilpi ulottuu päälaen etuosaan asti. Lisäksi kiljuhanhen nokka on pienempi ja siinä on aina punertavaa väriä. Kiljuhanhen höyhenpuku on hyvin tumma, mutta sen mustat vatsalaikut ovat pienemmät kuin tundrahanhella.[4]
Vanhin suomalainen rengastettu kiljuhanhi on ollut vähintään 3 vuotta, 10 kuukautta ja 30 päivää vanha.[5] Euroopan vanhin rengastettu kiljuhanhi on ollut vähintään 14 vuotta ja 9 kuukautta vanha ruotsalainen lintu.[6]
Levinneisyys
Kiljuhanhi pesii Aasian ja Fennoskandian pohjoisosissa. Talvehtivana sitä esiintyy Euroopan kaakkoisosissa, Lähi-idässä sekä Itä-Aasiassa,[1] ja esimerkiksi Jangtsejoen vesistön Dongtingjärven seudulla on havaittu suuria parvia.[7] Linnut levähtävät usein Kazakstanissa, missä niitä on metsästetty massoittain.
Lajin kanta pienenee, ja maailmankannaksi on arvioitu 24 000–40 000 yksilöä[1]. Euroopan kannaksi on arvioitu 170–270 paria, joista 120–200 paria Venäjällä, 30–35 paria Norjassa, 15–25 paria Ruotsissa ja 0–5 paria Suomessa.[8] Suomesta ei ole tehty pesimälöytöjä vuoden 1995 jälkeen.[9][10] Meneillään on monia istutusprojekteja, ja suurin osa eteläisessä Pohjolassa tavattavista kiljuhanhista lienee näistä kokeiluista lähtöisin.
Talvehtimis- ja muuttoreittien metsästystä pidetään nykyisin kiljuhanhien suurimpana uhkana.
Elinympäristö
Kiljuhanhen pesimäympäristöä ovat suot ja tunturiylänköjen pikkujärvet paju- ja koivuvyöhykkeellä.[4]
Lisääntyminen
Kiljuhanhi pesii touko-kesäkuussa. Naaras munii vesistön läheisyydessä olevaan pesäkuoppaan 4–7 munaa ja hautoo niitä 25–28 vuorokautta. Poikaset ovat lentokykyisiä 35–40 vuorokauden ikäisinä. Perhe pysyy yhdessä seuraavaan kevääseen asti.[3]
Ravinto
Kiljuhanhi käyttää ravinnokseen ruohokasveja, kasvinosia ja viljaa.[3]
Uhanalaisuus
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut kiljuhanhen vaarantuneeksi lajiksi pienentyneen kannan takia.[1] Suomessa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.[2]
Suojelu
1900-luvun alussa Pohjoismaissa pesi tuhansia kiljuhanhipareja, vuonna 2011 pareja oli noin 20. Laji rauhoitettiin Suomessa 1969. WWF:llä on kiljuhanhityöryhmä. 1980-luvulta alkaen kiljuhanhia on kasvatettu tarhoissa ja istutettu luontoon sekä Suomessa että Ruotsissa, jonne on syntynyt pysyvä kanta. Suomessa istutuksia kokeiltiin 2000-luvun alussa, mutta kokeilu epäonnistui. Vuonna 2009 aloitettiin uusi kokeilu, jossa mukana oli kiljuhanhen poikasia ja niille emoiksi valkoposkihanhia.[11] Istutuksia on kuitenkin kritisoitu muun muassa alkuperäisen populaation geneettisen perimän puhtauden vaarantaviksi ja eri hanhilajien välistä risteytymistä edistäviksi.[12][13][14] Lajin eri suojelutoimet ovat kannattaneet, sillä 2010-luvulla lajin yksilömäärä on ollut nousussa.[15]
Ympäristöministeriön päätöksellä (n:o 1209/95) lähes kaikille Suomen pesimälintulintulajeille on määritelty ohjeellinen arvo. Kiljuhanhen ohjeellinen arvo on 6 391 euroa.[16]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
