Kiinan muinaishistoria alkaa esihistorialliselta ajalta ja jatkuu ensimmäisten kirjoitusten syntyajalla varhaishistoriana. Varhaisia nykyihmisen edeltäjiä eli Kiinassakin. Nykyihminen saapui Kiinaan noin 70 000–45 000 vuotta sitten. Noin 8000 eaa. alkoi riisin ja hirssin viljely ja sikojen pito. Viljelyn ja karjanhoidon pohjalta syntyi kasvavia kyliä. Viimeistään 4000 eaa. kylien ympärille ilmestyi muureja, ja yhteiskunnalliset erot alkoivat kasvaa.
Seuraavan parin vuosituhannen aikana muotoutui Kiinan sivilisaatio suurine asutuskeskuksineen ja temppeleineen. Noin vuosina 1900–1600 eaa. vallinnut Erlitoun kulttuuri oli varhaisen valtion keskus.
Jo varhain, viimeistään 500 000 vuotta sitten, nykyihmisen edeltäjä Homo erectus saapui Kiinaan. Kiinaankin levisi nykyihmisen tuoma niin sanottu sälekulttuuri 70 000-45 000 eaa. Jääkauden lopulla oletetaan Kiinassa asuneen mongolidien edeltäjiä.[1] Pohjois-Kiinassa vallitsi 29 500–23 800 radiohiilivuotta sitten myöhäispaleoliittinen Shuidonggonin kulttuuri[2], jonka alue lienee autioitunut jääkauden kylmimmäksi ajaksi. Siihen liittyi litteitä kiviesineitä.[3]. Noin 20 000 eaa. oli Xiachuanin kulttuuri Shanxin provinssissa. Tähän liittyi mikroteriä.[4].
Kiinan ensiksi asuttaneet nykyihmiset kuuluivat isälinjan haplotyyppeihin C ja D. Niinpä he eivät olleet sukua hankiinalaisille. He olivat sukua Tiibetin ja Pohjois-Aasian kansoille. Noin 30 000 vuotta sitten saapui Länsi-Aasiasta isälinjan K-tyypin ihmisiä ehkä Intian, ehkä Keski-Aasian kautta. Heistä kehittyivät tyypit N ja O. Hankiinalaisten haplotyyppi O levittäytyi noin 17000–8000 vuotta eaa. Etelä-Kiinassa ja Koreaan, ja neoliittisella kaudella Pohjois-Kiinaankin[5]. Naoliittikaudella oli Pohjois-Kiinassa paljon tyyppiä N, etelässä tyyppiä O[6].
Maanviljely saapui Kiinaan ehkä noin 7500 eaa. liittyen vaikeasti ajoitettavaan Pentoushanin kulttuuriin. Noin 5000 eaa. alkoi kehittyä Keltaisen joen laaksossa Yangshaon kulttuuri, johon liittyi karjanhoitoa, maanviljelyä ja luultavasti viljan varastointiakin. Tällöin rakennettiin noin 300 asukkaan linnoitettuja kyliä, muun muassa Banpo. Yhteiskunta oli melko tasa-arvoinen. Noin 3000–2600 eaa. alkoi Dawenkoun kulttuurin keski- ja myöhäisvaiheiden hautalahjoissa näkyä varallisuuseroja, jotka kertovat eri yhteiskuntaluokkien muotoutumisesta. Näihin aikoihin sijoittuu Longshanin kulttuuri 3000–2000, jolloin syntyivät linnoitetut asutuskeskukset, muun muassa Taosi.
Maanviljely ja keramiikka aloittivat noin 7000 eaa. Kiinassa toistaiseksi melko huonosti tunnetun neoliittisen kauden, jolloin alueelle syntyi monia kyläkulttuureja, jotka edelsivät myöhempien Xia- ja Shang-dynastioitten syntyä. Kiinan sivilisaation kehdoksi on sanottu monesti aluetta Xianin kaupungista itään, jossa Keltainenjoki tekee mutkan, ja Wei- sekä Fen-joet virtaavat Keltaiseenjokeen.[7]
Yangshao-kulttuuriin Keltaisenjoen keskijuoksulla 5000–3000 eaa. kuului hirssin viljelyä, kotieläimiä, silkinvalmistusta, kivisiä työkaluja ja maalattua keramiikkaa.[8] kasvatettiin myös vehnää ja ehkä myös riisiäkin. Yhteiskunta lienee alussa ollut melko tasa-arvoinen, päätellen esiin kaivetusta Banpon kylästä noin 4700-3600 eaa. Tyypillisiä olivat korotetulla lattialla varustetut viljavarastot. Kotieläiminä pidettiin muun muassa koiria, lampaita, vuohia, nautoja ja sikoja. Banpon kylän aikaisesta Jiangzhaista on löydetty Kiinan varhaisimmat kupariesineet. Silkkiä saatettiin tehdä jo tällöin, muttei se ole varmaa. Lapsia haudattiin maalattuihin saviastioihin. Tältä ajalta on säilynyt kolmijalkaisia saviastioita, ja myös ruukkuja, joiden kyljessä on kuvioita, jotka saattavat olla kirjoituksen edeltäjiä.
Keskisellä Yangshao-kaudella ilmaantui Henanin maakuntaan selviä yhteiskunnallisen epätasa-arvon merkkejä. noin 4000-3500 eaa., suuria julkisia rakennuksia, hautauksissa eroja, sinooperivärin tuotantoa rituaalisiin tarkoituksiin[9].
Yangshaon kulttuurin aikainen on Hongshan-kulttuuri Pekingistä koilliseen 4700–2900 eaa. Tämä kulttuuri tunnetaan Kiinan vanhimmasta temppelistä n. 3500-3000 eaa. Niuheliangin temppelistä on löydetty jadesilmäinen jumalatteren kuva, jonka takia sitä sanotaan "Jumalattaren temppeliksi". Lähellä on kivisiä kumpuhautoja, joista on löydetty yleensä jade-esineitä. Näistä monet ovat "sikalohikäärmeitä", jotka ovat luultavasti lohikäärmeen varhainen muoto. Haudat saattavat olla päällikkokunnan johtajien eliittihautoja. Paikan läheltä ei ole löydetty muinaista asutusta. Niinpä se oli luultavasti uhripaikka ja kalmisto.
Kiinan varhaisin sulatettu kupari on Hongshan-kulttuurin ajalta.
Neoliittisen ajan jälkeen tuli kalkoliittinen kuparikausi ja pronssikausi noin 2000 eaa.
Kalkoliittinen kausi oli Kiinassa noin 3000-2000 eaa. Silloin alettiin takoa ja sulattaa kuparia, mutta kivityökalut olivat yhä yleisimpiä työkaluja, koska kupari oli harvinaista. Linnoitetut kaupungit, joissa asui eri yhteiskuntaluokkiin jaettuja ihmisiä, ilmestyivät. Kiinan kehitys on saattanut saada vaikutteita Intiasta tai Lähi-idästä. Kalkoliittiseen kauteen kuuluvat Longshanin, Liangzhiun ja Qijian kulttuurit.[10]
Longshan-kulttuuri oli myöhemmän kiinan kulttuurin edeltäjä. Keltaisen joen varrella 2600–2000 eaa. tehtiin dreijalla tehtyä hienoa mustaa Longshan-keramiikkaa.[11] Tällä aikakaudella myös ilmestyivät kaupungit, ja riisiä viljeltiin nyt varmasti. Longshan-kaudella väkiluku kasvoi nopeasti. Kauden alussa oli päällikkökuntia. Niissä asutukset jakautuivat kooltaan 2-3 eri tyyppisiksi, pieniin, keskisuuriin ja isoihin. Pienien koko oli 5, isojen 56 ha. Longshanin alun suuri keskus oli kirkonkylän kokoine, siinä oli noin 5000-6000 asukasta, ja keskuksen vaikutusala noin 1200-1500 km2. Hallintoportaita lienee ollut kaksi: päällikkö ja alipäälliköt. Niinpä Longshan-kaudella ei liene ollut vielä varsinaisia valtioita, vain niiden esiasteita[9].
Liangzhun kulttuuriin 3400–2250 eaa. liittyi kasteluviljely, riisin terassiviljely, silkin valmistus, eliittihautojen rikkaat hautalahjat, jaden työstö. Väen määrä Kiinassa nousi huippuunsa tähän mennessä, mutta kauden lopussa väkiluku romahti.
Qijian kulttuurin jäänteitä on löytynyt Qijiapingista, Gansun maakunnasta. Se on ainoa kulttuuri jossa näkyy vaikutteita pohjoisesta Euraasiasta. Saviesineissä on kampamaisia kuvioita ja osa ruukuista on amforan muotoisia.[12] Keramiikka oli maalaamatonta mutta taidokasta. Useimmat työkalut oli tehty kivestä, mutta joitakin valettuja pronssiesineitä on löytynyt.[13]
Kiinan ensimmäinen pronssiesine lienee Gansusta, Dongxiangin piirikunnasta löydetty veitsi, joka ajoittuu aikaan 2900-2970 eaa. Laajemmalle metalli levisi 2000-luvun eaa. lopulla Keltaisen joen alueella Machang-vaiheessa noin 2300-2000 eaa. Varhaista pronssia Kiinassa oli myös Xiajiadianin kulttuurissa 2200-1600 eaa. Täällä pronssia ja kuparia käytettiin yleensä korvarenkaisiin.
Kiinan perimätiedon mukaan maassa olisi ollut jo pronssikaudella seuraavat dynastiat:
- Xia-dynastia (n. 2100-luku eaa. – n. 1600-luku eaa.)
- Shang-dynastia (n. 1600-luku eaa. – n. 1100-luku eaa.)
Näiden dynastioiden aikana kiinan kirjoitusjärjestelmä kehittyi. Xia-dynastian ajalta ei ole kirjoitettuja jäänteitä. Shang-dynastiasta jäi kirjoituksia kaiverrettuina luihin, kilpikonnankuoriin ja pronssiesineisiin. Varhaisimmat säilyneet kiinankieliset kirjoitukset, oraakkeliluukirjoitukset, kuuluvat näihin. Kirjoitus alkoi kehittyä viimeistään Shang-dynastian keksivaiheilla ja monet varhaiset kirjoitusmerkit syntyivät Shang-dynastian lopuilla noin 1250/1200-1050 eaa[14][15][16]. Noin vuonna 1050 eaa. Shang-dynastian syrjäytti Zhou-dynastia.[17]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
