Kielimaisema
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kielimaisema on kielitieteen, eritoten sosiolingivistiikan, tarkastelema ilmiö, jolla viitataan kielten konkreettisiin ilmentymiin ympäristössä ja maisemassa. Alan tutkimus tarkastelee kielen ja yhteiskunnan suhdetta. Kielimaisemaan kuuluvat esimerkiksi erilaiset kyltit ja julkisivut. Kielillä on yhteisössä sekä viestinnällinen, tiedottava että symbolinen tarkoitus. Esimerkiksi opasteet välittävät tietoa, kun taas eri kielten näkyvyys maisemassa heijastaa vallan ja politiikan rakenteita. Kielimaiseman tutkimusta toteutetaan usein kaupunkiympäristöissä, joissa erilaista aineistoa on helposti saatavilla.[1]
Kielimaisema on käsitteenä suhteellisen uusi. Englanninkielisen käsitteen linguistic landscape määrittelivät Rodrigue Landry ja Richard Bourhis vuonna 1997. Kielimaisemaan kuuluvat esimerkiksi kauppojen näyteikkunoiden tekstit tai linja-autojen mainosteippaukset. Kielimaisemassa voi nähdä yhden tai useita kieliä. Joskus kielimaisemaan lasketaan myös äänimaisema. Kielimaiseman pohjalta tehdään tulkintoja niin havainnoitavan ympäristön virallisesta kielipolitiikasta kuin arjen kielikäytänteistäkin.[2]
Kielimaisemaa tutkittaessa usein huomio kiinnittyy liiketoiminnassa ja mainonnassa käytettyihin kieliin, mutta kielivalintoja voidaan tarkastella myös vaikkapa seinäkirjoituksista tai erilaisista mielipiteitä ilmaisevista tarroista, joita on liimattu esimerkiksi sähkökaappeihin ja kauppakadun rakennusten syöksyputkiin. Myös julkishallinto voi viestiä usealla kielellä.[2]
Kaupallisessa kielimaisemassa englanninkielisiä tekstejä voivat käyttää kansainväliset yritykset, jotka mainostavat aina tai pääasiassa englanniksi riippumatta yrityksen kotimaasta tai kohdemaasta, mutta yhtä hyvin paikalliset yrittäjät, jotka esimerkiksi tavoittelevat kielivalinnallaan kansainvälisyyttä ja menestyksen makua. Englannin kieleen liitetään tutkimusten mukaan usein nykyaikaisuus, edistyksellisyys ja maapalloistuminen.[2]