Keskiputouksen voimalaitos
vesivoimala Tampereella From Wikipedia, the free encyclopedia
Keskiputouksen voimalaitos on Tampereen Sähkölaitoksen vesivoimala, joka sijaitsee Tammerkosken itärannalla Koskipuiston vieressä. Nykyinen punatiilinen rakennus on valmistunut vuonna 1932, ja sen funkistyyliset, pelkistetyt julkisivut on suunnitellut kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Voimala on keskeinen osa Tammerkosken kansallismaisemaa.[1][2][3]
| Keskiputouksen voimalaitos | |
|---|---|
 Voimala Hämeensillan puolelta nähtynä. |
|
| Osoite | Satakunnankatu 13b |
| Sijainti | Kyttälä, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | energiantuotantorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1932 |
| Suunnittelija |
Bertel Strömmer (julkisivut) August Sandsund (tilat)[1] |
| Omistaja | Tampereen kaupunki |
| Käyttäjä | Tampereen Sähkölaitos |
| Tyylisuunta | funktionalismi |
| Julkisivumateriaali | punainen tiili |
 |
|
Voimalan teho on 8,7 megawattia. Sähkölaitoksella on koskessa myös kaksi muuta vesivoimalaa: Tampellan voimalaitos (teholtaan 3,3 megawattia) ja Finlaysonin voimalaitos (teholtaan 4,4 megawattia). Näiden kolmen voimalan yhteenlaskettu sähköntuotanto on keskimääräisenä vesivuonna noin 60 gigawattituntia.[2][4]
Tampereen kaupunki perusti kunnallisen sähkölaitoksen vuonna 1888 – ensimmäisenä Suomessa ja ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Aluksi sähkölaitos käytti sähköntuotantoon höyrykonetta. Vuonna 1891 se alkoi hyödyntää vesivoimaa, kun se sai tilat Tampereen Myllyn siipirakennuksesta Tammerkosken keskiputouksen itäpuolelta. Myöhemmin mylly purettiin, ja vuonna 1910 sen tilalle nousi Lambert Pettersonin suunnittelema voimalarakennus. 1930-luvun alussa paikalle tehtiin nykyinen voimalaitos, joka valmistuessaan moninkertaisti Tampereen sähköntuotannon.[1][5]
Keskiputouksen voimalaitos liittyy kiinteästi Tammerkosken teollisuusmaisemaan, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[6] Kaupungin asemakaavassa rakennus on suojeltu. Suojelumääräyksen mukaan kyseessä on ”rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus”. Voimalaa ei saa purkaa, ja siihen tehtävät korjaus- ja muutostyöt täytyy suorittaa niin, ettei niillä turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia, rakennusteknisiä eikä kulttuurihistoriallisia arvoja.[7][8]
Voimala ja putous Kirjastonpuiston suunnalta nähtynä.
Patosilta ja rakennuksen länsiseinusta.
Näkymä Satakunnansillan luota.
Voimala iltavalaistuksessa.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
