Kergueleninmerikarhu
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kergueleninmerikarhu eli kergueleninhylje[2] (Arctocephalus gazella) on Eteläisessä jäämeressä ja sen subantarktisilla lähivesillä elävä korvahyljelaji, joka on luettu turkishylkeisiin.
Kergueleninmerikarhu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Heimo: | Korvahylkeet Otariidae |
Suku: | Arctocephalus |
Laji: | gazella |
Kaksiosainen nimi | |
Arctocephalus gazella |
|
![]() Kergueleninmerikarhun levinneisyysalue |
|
Katso myös | |
|
|
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Kerguelinmerikarhukoiras kasvaa 180 senttimetriä pitkäksi ja voi painaa 200 kilogrammaa. Naaraat ovat paljon pienempiä, 120–140 senttimetrin pituisia ja alle 50-kiloisia. Hylje elää yhdyskunnissa, joissa koiraat hallitsevat suuria haaremeita.[1]
Kergueleninmerikarhu on nykyään laajalle levinnyt ja runsaslukuinen. Kokonaislukumäärä on viiden miljoonan yksilön luokkaa, josta noin 95 prosenttia on keskittynyt Etelä-Georgian saarelle. Sen lisäksi yhdyskuntia esiintyy kymmenellä muulla saarella tai saariryhmällä: Eteläisillä Shetlandsaarilla, Eteläisillä Orkneysaarilla, Eteläisillä Sandwichsaarilla, Prinssi Edwardin saarilla, Crozetsaarilla, Kerguelenilla, Heardsaarella, McDonaldsaarilla, Macquariensaarella ja Bouvet’nsaarella.[1] Bouvet’nsaaren yhdyskunta on toiseksi suurin ja käsitti noin 66 000 yksilöä 2000-luvun taitteessa.[1]
1800-luvun lopussa kergueleninmerikarhut olivat sukupuuton partaalla, koska niitä metsästettiin turkin takia. Pieniä määriä hylkeitä säilyi vain Etelä-Georgiassa, Kerguelenilla ja Bouvet’nsaarella.[1]