Kendō Suomessa

Kendō (jap. 剣道, kendō) on japanilaiseen miekkailuun pohjautuva kamppailulaji. Suomessa kendōta on harjoitettu vuodesta 1986 lähtien. Suomessa oli vuoden 2009 lopussa yli 1000 kendōn harjoittajaa ja yhteensä 23 kendō-seuraa 20. paikkakunnalla. Lisäksi Suomen kendoseurojen keskusliittoon (FKA) kuuluu viisi iaidō-seuraa, joissa ei harjoitella kendōta. Suomen kendoseurojen keskusliitto ry on SLU:n jäsen. ^[1]

Kote-lyönti. Kyseenomainen tekniikka kuuluu shikakewaza-ryhmään eli peruslyöntitekniikoihin. Kote-lyönti suoritetaan kote-hanskan varteen; ei rystysille tai suojaamattomaan käsivarteen.

Kendōn 2005 SM-joukkuekilpailun palkitut FKA:n kendōn joukkue-SM-kisoissa 26. helmikuuta 2005 Ulvilassa

Kendō shiai. Tuomarit liputtavat pisteen punaiselle kilpailijalle kendōn yksilö-SM-kisoissa Helsingissä joulukuussa 2002.

Kendōn alku Suomessa

Suomen ensimmäisen kendō-leirin järjesti Porvoossa vuonna 1986 sikäläinen kyūdō-seura Heiwa No Yumi (nyk. Yosaiki ry.) Ajatuksen kendō-leirin pidosta saivat porvoolaiset Mitsuo ja Tarja Takayama. Kouluaikoinaan kendōta Japanissa harjoitelleen Mitsuo Takayaman vaimo Tarja oli kyūdō-harrastuksessaan tutustunut leireillä kyūdō-opettaja Feliks Hoffiin, jolla oli myös 4.dan kendōssa.^[2],^[3] Heiwa No Yumi r.y. otti heti leirin jälkeen kendoryhmän seuraansa muuttuen samalla monilajiseuraksi jonka nimeksi vaihdettiin Yosaiki. Tämä tapahtui 10.11.1986. Seuraavat kendō-seurat perustettiin Helsinkiin ja Turkuun. Hoff-sensein hoitaessa kyūdō-ryhmää, Angela Neumeister kävi vetämässä leirejä säännöllisesti 1980-luvun lopun Suomessa. Vuonna 1990 Japanin kendōliitto ZNKR osoitti Suomelle sen, mitä oltiin kaivattu: ensimmäisen vuotuisen kendō-opettajan Tōru Takahashin (tuolloin 6. dan), joka oli Tokion musiikki- ja taidekorkeakoulun kendō-opettaja. Hän ja muut Japanista vierailleet ZNKR:n lähettämät kendō-opettajat kehittivät merkittävästi Suomen kendōta ^[2] . Nykyisin Suomen kendoseurojen keskusliitossa on 28 jäsenseuraa 23 eri paikkakunnalla ja jäseniä liiton seuroissa yhteensä noin 1000 henkeä. Suurimpana kendō-kaupunkina mainittakoon Helsinki, jossa toimii jopa neljä Kendoliiton seuraa, joista kolmessa harjoitellaan kaikkia Kendoliiton kolmea miekkailulajia, kendōta, iaidōta ja jōdōta, ja neljännessä pelkästään iaidōta. Merkittävän laajentumisen kendō koki Suomessa vuonna 1999, jolloin toiminta aloitettiin Oulussa. Sieltä kendō on levinnyt ensin Kokkolaan, ja hieman myöhemmin myös Tornioon ja Kannukseen. Torniossa on tiettävästi maailman pohjoisin kendoseura.

Kendō-leirit tärkeä osa harjoittelua

Kendō-opettaja Saburō Iwatate (kolmas vasemmalta eturivissä) ja hänen sensei-opettajaryhmänsä FKA:n kendō-leirillä Kisakeskuksessa 11.–13. helmikuuta 2005 Pohjan kunnassa

Leireily on olennainen osa suomalaista kendōn harjoittelua. Suomessa järjestetään säännöllisesti useita kansallisesti tärkeitä leirejä, kuten Pori Jazz -festivaalin aikaan järjestettävä kesäinen Pori Jazz -kendōleiri, syystalvesta järjestettävä Helsinki-kendōleiri ja alkukesästä järjestettävä kyū-väelle suunnattu Linnakendō-leiri. Näille hakeutuu väkeä Suomen kaikista kendō-seuroista. Kendō-seurat järjestävät myös pienimuotoisempia leirejä.

Kendōssa kehittyminen vaatii harjoittelua monien erilaisten ihmisten kanssa. Näin vältetään haitallisten maneerien kehittyminen. Tämä toteutuu hienosti kendō-leireillä. Kendō-leireille on usein hankittu opettajia ulkomailta: varsinkin Japanista, mutta myös muualta. Opettajat tuovat usein mukanaan omia oppilaitaan, jotka myös monipuolistavat harjoittelua leireillä.

Kendō-leireillä on usein erilaisia teemoja kendōhon liittyen, ja niissä saatetaan harjoitella myös muita Suomen kendoliiton seuroissa harjoitettavia lajeja, kuten ZNKR jōdōta, ZNKR iaidōta tai näihin liittyviä koryū-lajeja. Kendō-leireillä järjestetään myös pääsääntöisesti kaikki Suomessa suoritettavat kendōn tasokokeet dan-arvoissa. Tällöin paikalle on saatu riittävä määrä graduointiraatiin tarvittavia edistyneitä, korkean dan-arvon kendō-harrastajia.

Suomen kendō-maajoukkueen menestys

Suomi on useasti kunnostautunut kansainvälisissä kendō-kilpailuissa, vaikka kendōta harrastavien määrä ei Suomessa ole kuin marginaalinen verrattuna valtalajeihin.^[4] Taulukossa olevat lyhenteet WKC ja EKC tarkoittavat World Kendo Championships - (Kendōn maailmanmestaruuskisat) ja European Kendo Championships (Kendōn EM-kisat) -kisoja. Maailmanmestaruuskisat järjestetään kolmen vuoden välein. Euroopanmestaruuskisat järjestetään maailmanmestaruuskisojen välivuosina. Kunakin vuonna järjestetään vain joko WKC tai EKC -kilpailut. ^[2]

Vuosi	Kilpailu	Järjestysnro.	Maa	Kaupunki	Suomen maajoukkueen saavutukset
1989	EKC	10.	Alankomaat	Amsterdam	Suomi otettiin jäseneksi Euroopan kendōliittoon
1990	EKC	11.	Saksa	Berliini	Markus Frey sai Fighting Spirit -palkinnon
1991	WKC	8.	Kanada	Toronto
1993	EKC	12.	Suomi	Turku	Naisten joukkue voitti pronssia Mikko Salonen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
1994	WKC	9.	Ranska	Pariisi	Miesten joukkue 8 parhaan joukossa Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
1995	EKC	13.	Skotlanti	Glasgow
1996	EKC	14.	Unkari	Miskolc	Naisten joukkue voitti kultaa miesten joukkue voitti pronssia
1997	WKC	10.	Japani	Kioto	Naisten joukkue 8 parhaan joukossa* Mikko Salonen (KKTI) ja Susanna Porevuo (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon
1998	EKC	15.	Sveitsi	Basel	Naisten joukkue voitti hopeaa Susanna Porevuo (KKTI) voitti pronssia
1999	EKC	16.	Ranska	Lourdes	Naisten joukkue voitti kultaa Outi Kääriäinen (KKTI) voitti pronssia
2000	WKC	11.	Yhdysvallat	Santa Clara
2001	EKC	17.	Italia	Bologna	Naisten joukkue voitti kultaa
2002	EKC	18.	Ranska	Nantes	Susanna Porevuo voitti hopeaa
2003	WKC	12.	Skotlanti	Glasgow	Mikko Salonen (KKTI) miesten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa ja voitti Fighting Spirit -palkinnon[2]
2004	EKC	19.	Unkari	Budapest	Miesten joukkue voitti hopeaa, naisten joukkue voitti pronssia Mia Raitanen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
2005	EKC	20.	Sveitsi	Bern	Mia Raitanen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
2006	WKC	13.	Taiwan	Taipei	Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
2007	EKC	21.	Portugali	Lissabon	Johanna Pitkänen (Rendaino) ja Markus Lyyrtö (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon Emilia Vuorinen (KKTI) oli naisten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa.
2008	EKC	22.	Suomi	Helsinki	Naisten joukkue voitti pronssia. Mia Raitanen (KKTI) naisten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa Johanna Pitkänen (Rendaino) ja Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
2009	WKC	14.	Brasilia	São Paulo	Naisten joukkue kahdeksan parhaan joukossa Mia Raitanen (KKTI) ja Heini Inkinen (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon
2010	EKC	23.	Unkari	Debrecen	Naisten joukkue voitti pronssia Otto Seppänen (HY-kendoseura) sai Fighting Spirit -palkinnon Akseli Korhonen (KKTI) miesten yksilökisa hopeaa.
2011	EKC	24.	Puola	Gdynia	Akseli Korhonen (KKTI) miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinnon.Sakari Jokinen (HY-kendoseura) miesten yksilökisassa Fighting Spirit -palkinnon.
2012	WKC	15.	Italia	Novara	Sakari Jokinen (HY-kendoseura) miesten yksilökisassa Fighting Spirit -palkinto ja 16 parhaan joukossa.Katja Piipponen (KKTI) naisten yksilökisassa 16 parhaan joukossa.Akseli Korhonen (KKTI) miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinto.
2013	EKC	25.	Saksa	Berliini	Miesten joukkue kahdeksan parhaan joukossa Sakari Jokinen (HY-kendoseura) ja Otto Seppänen (HY-kendoseura) saivat miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinnot.
2014	EKC	26.
20150	WKC	16.	Japani	kioo
2016	EKC	27.
2017	EKC	28.
2018	WKC	17.	Etelä-Korea	Incheon

(* 1997 WKC ei vielä sisältänyt naisten MM-kisaa, vaan sen sijaan käytiin erikseen kansainvälinen naisten turnaus. Lähteenä käytetty kisajulkaisua.)

Suomalainen kendōmaajoukkue 1999

kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa  Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Kääriäinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Porevuo | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa  Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa  Nurminen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Pienimaa | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Ruuhilahti | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen  | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa  Uusisalo |

Suomalainen kendōmaajoukkue 2000

kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa  Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Kääriäinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Porevuo | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa  Turunen   Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa  Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa  Juhola | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa  Jääskeläinen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Pienimaa | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Ruuhilahti | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen  | Joukkueenjohtaja  Uusisalo | Manageri  Lehtinen |

Suomalainen kendōmaajoukkue 2001

kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa  Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Kääriäinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Porevuo | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa  Turunen  | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa  Pitkänen   Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa  Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa  Juhola | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa  Heino | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Nurminen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen  | Joukkueenjohtaja  Lehtinen | Maajoukkueenvalmentaja  Takeda  |

Suomalainen kendōmaajoukkue 2003

kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa  Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Raitanen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Pitkänen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa  Saikkonen  | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa  Vuorinen   Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa  Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa  Jokinen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa  Lyyrtö | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Kyläniemi | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen  | Joukkueenjohtaja  Lehtinen | Joukkueenhuoltaja/manageri  Nurminen | Maajoukkuevalmentaja  Yagisawa  |

Suomalainen kendōmaajoukkue 2004

kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Paala | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Pitkänen | yksilökisa Raitanen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Roselli | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Jokinen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Kyläniemi | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Lyyrtö | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Peltola | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Manageri Lehtinen |

Kendōn suomenmestaruus kautta aikain

Pääartikkeli: Kendon Suomen-mestaruuskilpailut

Kendōssa otellaan suomenmestaruuksista kolmessa luokassa: aikusten ja alle 18-vuotiaiden yksilöluokissa sekä viisihenkisten joukkueiden luokissa.

Kendōn joukkuesuomenmestaruus

Joukkuemsuomenmestaruuskilpailuissa tellaan viisihenkisillä joukkueilla, mutta joukkueen maksimikokoonpano on 7 henkeä. Kilpailujen alaikäraja on 16 vuotta, mutta niissä ei ole määriteltyä kyū-/dan-arvorajaa. Ottelijat ja ottelujärjestys pitää ilmoittaa ennen ottelua. Kilpailuissa on poolikarsinta, josta kunkin poolin kaksi parasta etenee pudotuspeleihin. Sekajoukkueet ja kokoomajoukkueet sallitaan.

Kendōn yksilösuomenmestaruus

Kendōn yksilösuomenmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseuroissa olevat kendōkat, jotka ovat FKA:n tasokokeissa graduoineet vähintään 1. kyūn . Naiset ja miehet ottelivat samassa sarjassa vuoteen 2007 asti.

Kendōn naisten yksilösuomenmestaruus

Kendōn naisten yksilösuomenmestaruuskilpailu on järjestetty yli 18-vuotiaille vuodesta 2008 lähtien. Osallistujilta vaaditaan vähintään kendōn 3. kyū.

Kendōn miesten yksilösuomenmestaruus

Kendōn miestenyksilösuomenmestaruus on järjestetty yli 18-vuotiaille vuodesta 2008 lähtien. Osallistujilta vaaditaan vähintään kendōn 1. kyū.

Kendōn alle 18-vuotiaiden yksilösuomenmestaruuskilpailu

Kendōn alle 18-vuotiaiden yksiläsuomenmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan FKA:n jäsenseuroissa olevat, kilpailupäivänä alle 18-vuotiaat kendōkat ilman tasorajoitusta. Pojat ja tytöt ottelevat samassa sarjassa.

ZNKR:n Suomeen lähettämät opettajat

Kendō-opettaja Tōru Takahashi (kyōshi 7. dan), Tokion taidekorkeakoulun professori, Pori Jazz -kendō-leirin kata-harjoituksessa Yyterin hiekkarannalla heinäkuussa vuonna 2004

Japanin kendō-liitto on pitänyt yllä käytäntöä lähettää Suomeen vuosittain keskuudestaan kendō-opettajan ohjaamaan Suomen kendōn kehittymistä.^[5] Alkunsa tämä käytäntö on saanut 1980-luvun lopulla Suomen kendōkoiden ZNKR:lle lähettämästä kirjeestä, jossa he pyysivät kendō-ohjausta Suomeen, koska harjoittelivat Suomessa omillaan ilman esikuvaa tai ohjausta. Kirjeen vaikutus oli ilmeinen, koska se näytettiin Daishachirō Uematsulle Japanin kendō-liiton (ZNKR) tiloissa, kun hän oli saanut komennuksen saapua sotilasasiamieheksi Japanin Suomen suurlähetystöön vuonna 1986. Suomen kendōn tultua ”täysi-ikäiseksi” 20 vuoden ”sensei-lähetyksen” jälkeen 2006 ZNKR lopetti kyseisen toiminnan osin taloudellisten ja osin muiden syiden vuoksi. Kuitenkin vuonna 2009 FKA sai vieraakseen taas, pitkällä pestillä, Suomessa vierailevan kendō-opettajan.

Japanin kendō-liiton tuki Suomen kendōlle

ZNKR:n apu Suomen kendōlle on ollut erittäin hyödyllinen ja tuloksekas. FKA, Suomen kendō-seurat ja suomalaiset kendōn harjoittajat ovat sen ansiosta solmineet tiiviit ja lämpimät suhteet lukuisiin lajin opettajiin Japanissa, tehneet vastavierailuja näiden harjoitussaleille ja järjestäneet jopa yksityisiä vierailuja, joissa tuttu opettaja on matkustanut Suomeen opettajatoveriensa ja joidenkin oppilaidensa kanssa varta vasten järjestetylle leirille. Näitä opettajia on myös menestyksekkäästi kutsuttu ohjaamaan suuria kansallisia leirejä, jotka korkealuokkaisen japanilaisen ohjauksen ansiosta ovat muuttuneet kansainvälisiksi kendō-leireiksi. Maiden välinen kendō-yhteistyö ja -ystävyys ovat siten merkittävästi ZNKR:n ”sensei-lähetyksen” ansiosta syventyneet.^[6]

Daihachirō Uematsu – ensimmäinen japanilainen opettaja

Ensimmäinen ZNKR:stä valtuutuksensa saanut kendō-opettaja oli Japanin suurlähetystössä vuosina 1987–1990 sotilasasiamiehenä työskennellyt eversti Daishachirō Uematsu (tuolloin 5. dan), joka kolmen vuoden ajan opetti ja pohjusti Suomen kendōn kehitystä omalla vapaa-ajallaan ^[2] Uematsun komennuksen päätyttyä ZNKR aloitti ohjelman, jossa Suomeen lähetettiin joka vuosi kendō-opettaja noin kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Jäätyään eläkkeelle Japanin itsepuolustusvoimista (kenraali evp) ja palveluksen jälkeisestä siviilityöstään Uematsu-sensei muutti syystalvella 2012 Turkuun.

Vuosi	Nimi	Dan-arvo (vuonna, jona opettaja on toiminut Suomessa)	Dan-arvo (saavutettu dan-arvo)	Opettaja- eli shōgō-arvo	Kotipaikka	Työpaikka	Vierailut Suomessa jälkeenpäin	Muuta	Kuva
1987 1988 1989	Daihachiro Uematsu	6. dan	7. dan	Kyōshi				Muutti Japanista Suomeen 2012 lopussa asunut Turussa 2012-2014 ja vuodesta 2014 Helsingissä
1990 1991 1992	Tōru Takahashi	7. dan	8. dan (26.11.2014)	Kyōshi	Tokio	Tokion taidekorkeakoulu	2004	Toimii myös FIK:n toimihenkilönä
1993	Saburō Iwatate	8. dan	8. dan	Hanshi	Chiba		2005 2007 2010	Chiban poliisi, evp Iwatate ohjaa Arman Alizadia kendōssa kotimaisen reality-ohjelma Kill Armanin viidennessä jaksossa
1994	Shizuo Mutō	7. dan	7. dan	Kyōshi	Fukushima	Fukushiman poliisi	2006 2009	Kendōn maailmanmestari 1991
1995	Yoshifumi Ishizuka	7. dan	8. dan	Hanshi	Osaka	Osakan poliisi	2012	Japanin mestari 1985
1996	Kōji Onda	7. dan	8. dan	Kyōshi	Tokio	Tokion metropolin poliisi
1997	Kōichirō Ōshige	7. dan	7. dan	Kyōshi	Miyazaki	Miyazakin poliisi
1998	Wataru Kondō	7. dan	8. dan	Kyōshi	Tokushima	Tokushiman poliisi	2010
1999	Naoya Yokoyama	7. dan	7. dan	Kyōshi	Jokohama	Jokohaman kansallinen yliopisto
2000	Yoriyasu Ōta	7. dan	7. dan	Kyōshi	Osaka	Osakan kasvatustieteellinen korkeakoulu	2007 2009 2010 2012
2001	Ryūichi Takeda	7. dan	7. dan	Kyōshi	Yamagata	Yamagatan yliopisto	2002, 2004 2005, 2006 2007, 2008 2009, 2010, 2011, 2014
2002	Shin’ichi Yamagami	7. dan	8. dan	Kyōshi	Takamatsu	Kagawan yliopisto	2007 2009
2003	Makoto Yagisawa	7. dan	8. dan	Kyōshi	Tokio	Japanin liikuntakorkeakoulu	2007
2004	Kimiharu Iwakiri	7. dan	8. dan (1.5.2014)	Kyōshi	Chiba	Kansainvälinen budō-korkeakoulu	2008
2005	Toshinobu Sakai	7. dan	7. dan	Kyōshi	Tsukuba	Tsukuban yliopisto	2009	kirjoittanut kirjan Ideology of the Sword
2006 (kevät)	Hisaya Yoshino	7. dan	7. dan	Renshi	Chiba	Chiban poliisi
2006 (syksy)	Toshiyuki Hara	7. dan	7. dan	Kyōshi	Tokio	Japanin poliisivirasto Japanin keisarillinen henkivartiokaarti
2009	Seiji Hashimoto a.k.a. ”Seppo Hassinen”	7. dan	7. dan	Kyōshi	Okayama	Okayaman poliisi
2010	Mutsushi Kadota	7. dan	7. dan	Kyōshi	Matsuyama	Ehimen poliisi
2011	Hideo Natsumeda	7. dan	7. dan	Kyōshi	Hiroshima	Hiroshiman poliisi		Hiroshiman poliisin kendō-joukkueen valmentaja
2012	Yoichi Shigetomi	7. dan		Kyōshi		Toyama poliisi			Suomessa maaliskuusta 2012 kesäkuun alkuun 2012
2013	Kubo Takanori	7. dan		Kyōshi		Hyogon poliisi		Valmentaa Suomessa ajalla 23.1–17.4.2013
2014	Kazuhiko Shimohashi	7. dan		Kyōshi		Kagoshiman poliisi		Valmentaa Suomessa ajalla 29.1–.huhtikuu.2014

Tōru Takahashi

Takahashi on syntynyt Ōitan prefektuurissa vuonna 1950. Hän opiskeli 1872 perustetussa Tokion kasvatustieteellisessä korkeakoulussa (nykyään Tsukuban yliopisto) ja suoritti siellä kandidaatin tutkinnon 1973 ja maisterin tutkinnon 1976. Hän tutki maisteriopinnäytetyössään kendōta, ja toimi Tokion taidekorkeakoulun apulaisprofessorina vuodesta 1994 ja professorina vuodesta 2002^[7]

Suomen kendō-maajoukkueen valmentajana hän toimi kendōn euroomanmestaruuskilpailussa Berliinissä Saksassa 1990 ja kendōn maailmanmestaruuskilpailuissa 1991 Torontossa Kanadassa.^[7]

Suomen kendoliiton jäsenmäärän kehitys

Vuoden 2004 huikea kasvu harrastajamäärissä on ymmärrettävä Viimeinen samurai -elokuvan herättämällä kiinnostuksella samuraikulttuuriin. Myös peruskursseilla aloittavien kertoman mukaan Tähtien sota -elokuvan osilla I, II ja III on ollut selkeää vaikutusta kiinnostumiseen kendōsta. Huomattavaa on myös se, että suurin osa uusista harjoittelijoista on jäänyt lajin pariin. (FKA:n jäsenlaskutavassa on kuluvan vuoden peruskurssilaiset laskettu myös mukaan kuluvan vuoden jäsenmääriin.) Kymmenessä vuodessa (1996–2006) Suomen kendoliiton jäsemäärä on yli kolminkertaistunut ja dan-arvon saavuttaneiden kendōkoiden määrä nelinkertaistunut.

Vuosi	jäseniä liitossa kpl	jäsenmäärän muutos vuodessa	%-muutos vuodessa	kendōn dan-arvon tasokokeissa suorittaneet kendōkat	kendōn dan-arvon suorittaneiden määrällinen lisäys	dan-arvoisten %-osuus kendokoista	Kendoliiton jäsenmäärä 100 000 suomalaista kohti	kendōn dan-arvoisten määrä 100 000 suomalaista kohti
1989		-	-	2	0
1990		-	-	7	5
1991		-	-	7	0
1992		-	-	12	5
1993		-	-	14	2
Suomi isännöi kendōn euroopanmestaruuskilpailut Turussa
1994		-	-	17	3
1995		-	-	23	6
1996	204	-	-	29	6	15,2	4,0	0,6
Kendoliitto 10 vuotta
1997	191	-13	-6,4	42	13	22,0	3,7	0,8
1998	186	-5	-2,6	48	6	25,8	3,6	0,9
1999	230	+44	23,7	52	4	22,6	4,4	1,0
2000	333	+103	44,8	54	2	16,2	6,4	1,0
2001	378	+45	13,5	67	13	17,7	7,3	1,3
2002	431	+53	14,0	76	9	17,6	8,3	1,5
2003	454	+23	5,3	90	14	19,8	8,7	1,7
2004	699	+245	54,0	95	4	13,6	13,3	1,8
2005	726	+27	3,9	104	9	14,3	13,8	2,0
2006	660	-66	-9,1	121	17	18,3	12,5	2,3
Kendoliitto 20 vuotta
2007	749	+89	13,5	141	20	18,8	14,4	2,7
2008	798	+49	6,5	156	15	19,5	15,0	2,9
Suomi isännöi kendōn euroopanmestaruuskilpailut Helsingissä
2009	1135	+337	42,2	166	10	14,6	21,2	3,1
2010	753	-382	-33,7	184	18	24,4	13,4	3,4
2011	787	+34	4,3	190	6	24,1	14,6	3,5
Kendoliitto 25 vuotta
2012	724	-63	-8,7	205	15	28,3	13,3	3,9
2013	-	-	-	217	12	-	-	-

Kendōn vyöarvojen graduointi Suomessa

Suomen kendoseurojen keskusliitto järjestää Suomessa mahdollisuuden suorittaa tasokokeessa kendōn dan-arvoja kolme kertaa vuodessa (noin 4 kuukauden välein). Tasokokeissa suoritettavat graduoinnit on järjestetty EKF:n luvalla ja EKF:n dan-tasokoe-vaatimusten mukaan. Suoritetut dan-arvot pätevät kansainvälisesti. Kyū-arvoja voidaan suorittaa Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseuroissa FKA:n sääntöjen mukaan.^[2]

Suomalaiset dan-arvot kendōssa

Vuosi	Tietolähde	1. dan	2. dan	3. dan	4. dan	5. dan	6. dan	Renshi	7. dan	Kyoshi	Yhteensä dan-arvon graduoineita harjoittelijoita kendōssa
1989	EKF:n vihreä kirja 2006	0	1	1	0	0	0	0	0		2
1990	EKF:n vihreä kirja 2006	5	1	1	0	0	0	0	0		7
1991	EKF:n vihreä kirja 2006	0	6	1	0	0	0	0	0		7
1992	EKF:n vihreä kirja 2006	5	5	2	3	0	0	0	0		12
1993	EKF:n vihreä kirja 2006	4	3	7	0	0	0	0	0		14
1994	EKF:n vihreä kirja 2006	5	3	8	1	0	0	0	0		17
1995	EKF:n vihreä kirja 2006	8	5	7	3	0	0	0	0		23
1996	EKF:n vihreä kirja 2006	9	10	7	3	0	0	0	0		29
1997	EKF:n vihreä kirja 2006	15	17	7	3	0	0	0	0		42
1998	EKF:n vihreä kirja 2006	19	14	10	4	1	0	0	0		48
1999	EKF:n vihreä kirja 2006	19	18	9	3	3	0	0	0		52
2000	EKF:n vihreä kirja 2006	19	17	12	3	3	0	0	0		54
2001	EKF:n vihreä kirja 2006	25	22	13	4	3	0	0	0		67
2002	EKF:n vihreä kirja 2006	33	24	10	4	5	0	0	0		76
2003	EKF:n vihreä kirja 2006	39	23	17	6	5	0	0	0		90
2004	EKF:n vihreä kirja 2006	45	23	16	6	3	2	0	0		95
2005	EKF:n vihreä kirja 2006	48	24	17	9	4	2	0	0		104
2006	FKA:n tilastot 2006	57	28	22	8	4	2	0	0		121
2007	FKA:n tilastot 2007	67	34	14	20	4	2	M. Salonen, M.Frey	0		141
2008	FKA:n tilastot 2008	72	41	16	17	7	3	M. Salonen, M.Frey	0		156
2009	FKA:n tilastot 2009	72	45	21	16	9	3	M. Salonen, M.Frey	0		166
2010	FKA:n tilastot 2010	82	46	28	16	9	2	M. Salonen, M.Frey	1		184
2011	FKA:n tilastot 31.12.2011	76	56	30	15	10	1	M. Salonen, M.Frey	2		190
2012	FKA:n tilastot 11.11.2012	85	58	34	14	11	2	M. Salonen, M.Frey	2		205
2013	FKA:n tilastot 31.10.2013	92	58	30	20	11	3	M. Salonen, M.Frey	3	D. Uematsu	217
2014	FKA:n tilastot 28.3.2014	93	62	29	23	10	4	M. Salonen, M.Frey	3	D. Uematsu	224
2015	FKA:n tilastot 1.2.2015	93	62	29	22	11	4	M. Salonen, M.Frey	3	D. Uematsu	243
2016	FKA:n tilastot 31.12.2016	93	62	29	22	11	4	M. Salonen, M.Frey	3	D. Uematsu	248
2017	FKA:n tilastot 22.07.2017	91	66	40	26	17	6	K. Jääskeläinen, P. Nurminen, S. Porevuo, K. Ruuhilahti	3	D. Uematsu, M. Salonen, M.Frey	249

Suomen kendoseurojen keskusliitto

Pääartikkeli: Suomen kendoseurojen keskusliitto

Suomen kendoseurojen keskusliitto on suomalaisten kendō-seurojen kattojärjestö. Kendoliiton lajivalikoimaan kuuluvat kendō, ZNKR iaidō ja ZNKR jōdō. Liittoon kuului 2007 alussa 19 kendō-seuraa, joista kaikissa harjoiteltiin kendōta, mutta iaidōta ja jōdōta vain joissain. 2013 kendoliitossa on jäsenenä 31 seuraa
Jäseniä Suomen kendoseurojen keskusliitossa oli vuoden 2006 päätyttyä 660 henkeä.^[8]

Suomalaiset kendō-seurat ja urheiluseuroissa jaoksina tomivat kendō-ryhmät

Suomessa toimii sekä erityisiä kendō-seuroja että muissa budō- ja urheiluseuroissa toimivia kendō-jaoksia.

Rekisteri- numero	Kotipaikka	yhristys- rekisteriin kirjaus-pvm.	Nimi	Jäsen- määrä (2005)	Jäsen- määrä (2008)	Jäsen- määrä (2009)	Jäsen- määrä (2010)	Jäsen- määrä (2011)	Jäsen- määrä (2012)	Harjoitettavat lajit	Muuta
148.781	Turku	13.04.1988	Rendaino ry	23	43	55	45	46	34	Kendō, ZNKR jōdō
149.891	Helsinki	04.11.1988	Ki-Ken-Tai-Icchi ry	272	221	305	201	207	174	Kendō, ZNKR iaidō, ZNKR jōdō, Atarashii naginata
154.949	Tampere	28.08.1991	Tampereen kendoklubi Fudo kamae ry	59	62	86	46	35	41	Kendō
160.912	Hämeenlinna	07.06.1994	Hämeenlinnan Kendoseura JOO KEN KAI ry	19	29	33	25	36	10	Kendō, ZNKR iaidō
162.452	Pori	12.01.1995	Porin Kendoseura DAI KUMA KEN KAI ry	25	45	56	21	29	41	Kendō, Sports Chanbara, ZNKR iaidō, ZNKR jōdō	Toiminta alkoi 11.1.1992
166.007	Forssa	03.04.1996	Forssan Kendo GO DAI KEN ry	-	-	-	-	Ei aktiivinen
177.689	Helsinki	29.10.1999	Helsingin Yliopiston Kendoseura ry	29	39	43	35	38	23	Kendō
177.855	Oulu	17.11.1999	Oulun Kendoseura HOKUFUU ry	67	32	42	20	25	22	Kendō
186.810	Kuopio	07.04.2003	Kuopion Kendoseura ry	23	42	66	58	51	46	Kendō, ZNKR iaidō
190.137	Lahti	20.09.2004	Lahden Kendoseura Shi Ken Kai ry	43	41	48	60	42	33	Kendō
190.320	Espoo	19.10.2004	Leppävaaran budoseura ry		29	53	38	33	34	Kendō, ZNKR iaidō
190.361	Tornio	27.10.2004	Tornion Kendoseura Tenshu Ken Kai ry	16	32	43	14	22	23	Kendō
193.698	Hyvinkää	24.03.2006	Hyvinkään Kendoseura ry	-	28	33	16	13	14	Kendō
194.924	Turku	09.10.2006	Turun korkeakoulujen kendoseura Dai Kenshin Kai ry	34	45	53	14	35	27	Kendō, ZNKR iaidō
196.641	Joensuu	13.06.2007	Joensuun kendoseura ry		15	27	16	15	17	Kendō
163.755	Tampere	01.02.1995	Seigikai ry		5	5	4	4	6	ZNKR iaidō	Seigikai ry:n iaidōn harjoittajat liittyivät FKA:han 2007
198.862	Jyväskylä	02.07.2008	Ryūtōkai ry			30	27	36	36	ZNKR iaidō, ZNKR jōdō, Kendō	FKA:n jäsen 31.10.2008
162.019	Nurmijärvi	18.11.1994	Aikidoseura Kaiten ry	-		7	5	5	6	ZNKR iaidō	FKA:n jäsen 31.10.2008
201.996	Vaasa	26.10.2009	Vaasan kendoseura ry	-		10	19	9	15	Kendō
209.787	Seinäjoki	26.03.2013	Sei Shin Ken Kai ry	-					6	Kendō	Toiminta alkanut 2012 FKA:n jäsen 23.4.2013
Rekisteröinti käynnissä	Lohja	16.05.2013	Lohjan Kendoseura – Seido Kan	-						Kendō	Toiminta alkanut 01/2013 Hakee FKA:n jäsenyyttä

(Huomaa, että vaikka taulukossa näkyy kyseisen kendō-seuran virallinen rekisteröintipäivämäärä, on kendō-toiminta usein alkanut seurassa jo ennen virallista rekisteröintiä. Kendō-seurojen nimet on kirjoitettu niin kuin ne on rekisteröity yhdistysrekisteriin.^[9])

Emoseuran yhdistys rekisteri nr:o	Emoseura	Emoseuran rek.pvä	Kotipaikka	Toiminta aloitettu	Nimi	Jäsen- määrä (2005)	Jäsen- määrä (2008)	Jäsen- määrä (2009)	Jäsen- määrä (2010)	Jäsen- määrä (2011)	Jäsen- määrä (2012)	Harjoitettavat lajit	Muuta
157.262	Kouvolan Budoseura Kaigara ry	22.10.1992	Kouvola		Kaigaran kendōjaosto		5	5	5	2	5	Kendō, ZNKR iaidō
63.263	Tapanilan Erä ry	05.06.1953	Helsinki	xx.xx.1997	Tapanilan Erän kendojaosto	29	30	40	26	38	26	Kendō, ZNKR jodō, ZNKR iaidō	Jaoksen toiminta tauolla 2016 alkaen
15.491	Mussalon Oras ry	02.03.1929	Kotka	24.01.1998	Kotkan kendoseura Gu Do Ken Kai			23	24	24	38	Kendō, Sports Chanbara, Suio-ryu Iai Kenpo
75.297	Kokkolan Jymy	25.03.1959	Helsinki	25.11.2007	Kokkolan Jymyn kendōjaos Shi Dai Shi Gō		10	9	2	ei toimintaa 2011	ei toimintaa 2012	Kendō, ZNKR jodō	Aloitti kendōn rinnalla ZNKR jōdōn syyskuussa 2009
91.548	Vuosaaren Viikingit ry	12.02.1966	Helsinki	25.11.2007	Budoviikingit (iaidō)		25	31	19	23	21	ZNKR iaidō	Budojaoksen iaidōnharjoittajat liittyivät FKA:han 2007
100.893	Kannuksen Ura ry	31.03.1969	Kannus		Kannuksen Uran kendojaosto - Katsunin-ken (活人剣)			12	6	4	4	Kendō, ZNKR iaidō

Kendoseurojen esittely

Rendaino

Turun kendōseura Rendaino ry on Suomen ensimmäisiä kendō-seuroja. Rendainossa harjoitetaan sekä kendōta että jōdōta.

Ki-Ken-Tai-Icchi

Helsingin kendōseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry eli KKTI on pääkaupunkiseudun vanhin kendō-seura. KKTI on Suomen suurin kendōseura ja yksi Euroopan suurimmista seuroista jäsenmäärältään ja toiminnaltaan. KKTI:ssä harjoitellaan kendōta, ZNKR iaidōta, ZNKR jōdōta ja atarashii naginataa. KKTI-kendōn pääohjaajina toimivat 7. danin kendōka Markus Frey ja 7. danin Mikko Salonen. Lisäksi seurassa on useita 5. danin ja 4. danin kendōkoita. Monet Suomen kendōn maajoukkueessa olleet ovat peräisin KKTI:stä. Seura on saavuttanut monia kendōn yksilö- ja joukkuesuomenmestaruuksia.

Iaidōta ja jōdōta on harjoiteltu seurassa aktiivisesti 2000-luvun alusta lähtien. Atarashii naginata -harjoittelua on kokeiltu vuodesta 2009 alkaen.

Porin Kendoseura Dai Kuma Ken Kai

Pääartikkeli: Porin Kendoseura

Porin Kendoseura Dai Kuma Ken Kai ry toimii Porin kaupungissa. Se tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden harjoitella kendōta, iaidōta ja seitei jōdōta. Seuran toiminta alkoi 11.1.1992, jolloin järjestettiin Porin ensimmäinen kendōn alkeiskurssi. Seuran puheenjohtajana useita vuosia toiminut Ari Lehtinen toimi vuodesta 2001 vuoteen 2009 myös Suomen kendoseurojen keskusliiton hallituksen puheenjohtajana.

Porin Kendoseuran jäseniä on vuosien varrella nähty sekä naisten että miesten kendōmaajoukkueiden jäseninä. Se on menestynyt myös suomenmestaruuskisoissa. Seuran jäsenistä SM-kultaa ovat voittaneet Kari Ruuhilahti vuonna 1996 sekä Ari Kyläniemi vuonna 2005. Pertti Kyläniemi on sijoittunut useana vuonna SM-kisojen kahden parhaan joukkoon ja voittanut kahdesti arvostetun dan-cupin.

Seuran perustamisvuodesta asti joka kesä Porissa pidetty Pori Jazz-Kendoleiri on kasvanut kansainväliseksi suurleiriksi, joka kattaa nykyisin myös iaidōn ja jōdōn. Vuonna 2020 leiriin liittyy myös seuran uusi laji, Sports Chanbara.

Erä Ken Kai – Tapanilan Erän kendōjaos

Pääartikkeli: Erä Ken Kai – Tapanilan Erä

Kendōn harjoittelu Tapanilan Erässä aloitettiin syksyllä 1997, jolloin Erä Ken Kai kendō-jaoksen ensimmäinen alkeiskurssi alkoi.^[10] Nykyisin Erä Ken Kai järjestää kendōn alkeiskursseja kaksi kertaa vuodessa. Edistyneemmät harjoittelevat ympäri vuoden urheilukeskuksen aukioloaikoina. Keskimääräinen kendōn harjoittelun aloittaja Erässä on 30–40-vuotias mies, mutta viime aikoina on yleistynyt se, että vanhemmat aloittavat harjoittelun yhdessä lastensa kanssa.

Kotkan kendoseura Gu Do Ken Kai

Kotkan kendoseuran perusti Matti Tulikoura vuonna 1998. Hänen neuvokkuutensa ansiosta kotkalaiset pääsivät harjoittelemaan kendoa Saaripirtille, jonka lankkulattia ja hirsiseinät tekevät siitä ihanteellisen kendon harrastamiseen. Ensimmäisenä vuonna seurassa vieraili japanilainen Wataru Kondo sensei (tuolloin kendo 7.dan), joka antoi uutukaiselle seuralle nimen Gu Do Ken Kai, “ainaisen etsimisen ja tiedonnälän miekkakoulu”. Seuran puheenjohtajana toimi vuosina 1999-2008 Suomen maajoukkueenkin jäsenenä ollut Jari Heino, jonka johdolla kotkalaiset ottivat pronssia SM-kisojen joukkuesarjassa 2001 ja 2003. Vuodesta 2010 seuran puheenjohtajana on toiminut Aleksi Laine, jonka aikana seurassa on panostettu etenkin tiedottamiseen ja järjestetty Kotkassa useita isoja kendotapahtumia (Kyu Cup 2013 ja Liiton Kevätleiri 2014, 2017, 2018 ja 2022). Vuodesta 2012 lähtien seurassa on Jarno Redsvenin johdolla järjestetty kendoharjoituksia myös junioreille ja kotkalaiset ovat voittaneet useampaankin otteeseen SM-kultaa juniorisarjoissa. Nykyisin seurassa harjoitellaan kendon lisäksi Sports Chanbara -pehmomiekkailua ja Suiō-ryū iai kenpōa.

Leppävaaran budoseura ry

Leppävaaran budoseura on 19. lokakuuta 2004 perustettu espoolainen budō-seura, joka liittyi Suomen kendoliittoon 2006. Seurassa harjoitellaan iaidōta, kendōta ja jōdōta. Seuran kotipaikka on Leppävaara ja se on Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseura.

Helsingin Yliopiston Kendoseura

Helsingin Yliopiston Kendoseura perustettiin vuonna 1998. Se on Suomen ensimmäinen akateeminen kendō-seura. Helsingin Yliopiston Kendoseuralla on useita jäseniä Suomen kendō-maajoukkueessa ja maajoukkueringissä.

Tornion kendōseura Tenshu Ken Kai

Tornion kendōseura Tenshu Ken Kai on perustettu 2004. Tornion kendōseura toimii yhteistyössä Oulun ja Luulajan kendōseurojen kanssa. Tenshu Ken Kai on tiettävästi maailman pohjoisin kendōseura. Rovaniemellä oli kendōtoimintaa vuosina 2007-2008 Tornion ja Oulun seurojen tukemana. Toiminta kuitenkin loppui paikallisen vastuuhenkilön puutteeseen.

Sei Shin Ken Kai ry

Sei Shin Ken Kai ry (jap. 誠心剣会) on Seinäjoella vuodesta 2012 toiminut kendoseura joka merkittiin yhdistysrekisteriin 26. maaliskuuta 2013. Seura on hakenut FKA:n jäsenyyttä ja hyväksyttäneen keväällä 2013.

Lähteet

• Salonen Mikko: Nippon kendo kata : johdatus japanilaiseen miekkailuun. Mikkomies, 2010. ISBN 978-952-92-6894-8

Viitteet

1. Suomen Liikunta ja Urheilu: Jäsenjärjestöt / lajiliitot slu.fi. Arkistoitu 2.10.2010. Viitattu 28.8.2010.
2. Suomalaiset kamppailulajien tekijät, Tero Laaksonen,2009, sivut. 146-154
3. Laaksonen Tero, Kamppailijoita dojoilta tatamilta. 1992, sivu 9
4. Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivu 15. 1/2007
5. Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivut 13–35. 1/2007
6. Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivu 13 1/2007
7. Takahashi Tōru, kyōju – taiiku Tōkyō geijutsudaigaku. Arkistoitu 25.9.2009. Viitattu 29.5.2012.
8. Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivu 14 1/2007
9. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysnetin hakusivu
10. Tapanilan Erä 70 vuotta 1933–2003; Toimittaja: Jaakko Hannula, Yliopistopaino Helsinki 2003, ISBN 952-91-6386-X, sivut 39–40

Aiheesta muualla

• Suomen Kendoseurojen Keskusliiton viralliset kotisivut
• Tengun eli Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenlehden numeroarkisto (Arkistoitu – Internet Archive)