suomalainen arkkitehti From Wikipedia, the free encyclopedia
Keijo Petäjä (21. joulukuuta 1919 Kuortane – 9. toukokuuta 1988 Helsinki)[1] oli teoreetikkona ja suunnittelijana tunnettu suomalainen arkkitehti, jota pidetään modernin arkkitehtuurin edelläkävijänä Suomessa. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1980.[1]
Petäjällä oli vuosina 1949–1952 yhteinen arkkitehtitoimisto Viljo Revellin kanssa. He osallistuivat vuonna 1949 palkitulla ehdotuksellaan Kansaneläkelaitoksen päätoimitalon suunnittelukilpailuun ja voittivat kilpailun Helsingin Teollisuuskeskuksesta, joka rakennettiin heidän suunnitelmansa pohjalta.[1] Rakennuksessa on vaikutteita Le Corbusier’ltä.[2] Petäjä ja Revell suunnittelivat myös asuinrakennuksia Helsingin Maunulaan vuosina 1949–1953.[1]
Revellin jälkeen Petäjällä oli arkkitehtitoimisto yhdessä vaimonsa arkkitehti Marja Petäjän (s. 1923) kanssa kuolemaansa asti. Heidän yhteisiä suunnittelutöitään Helsingissä ovat muun muassa Lauttasaaren kirkko (1958), lukuisat asuintalot Lauttasaaressa (1957–1975), Koneen ja Partekin pääkonttori Munkkiniemessä (1973), Vuosaaren telakka (1974) ja toimistotalo Brondankulma (1975). Muualle Suomeen he suunnittelivat muun muassa Jyväskylän keskusammattikoulun (1957–1963), Turengin seurakuntakodin (1965) sekä Janakkalan (1963), Ilmajoen (1965) ja Kuusamon kunnantalot (1979).[1]
Petäjä toimi myös Helsingin Yhtenäiskoulun ensimmäisenä piirustuksenopettajana.[lähde? ]
Keijo Petäjän isä oli kirjailija ja kansakouluntarkastaja Juhani Petäjä.[3] Purjehtija Tuuli Petäjä-Sirén on hänen lapsenlapsensa.[4] Professori Eila Alahuhta oli puolestaan Keijo Petäjän sisar.[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.