Karjala-kysymys
From Wikipedia, the free encyclopedia
Karjala-kysymyksellä tarkoitetaan yleensä luovutetun Karjalan ja muiden Suomen jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle menettämien alueiden palauttamisesta käytävää keskustelua. Kysymykseen viitataan myös käsitteillä Karjalan kysymys, Karjala-keskustelu tai luovutettujen alueiden palautuskeskustelu. Vaikka nimitys Karjala-kysymys viittaakin näennäisesti vain luovutettuun Karjalaan, sillä tarkoitetaan useimmiten myös muiden luovutettujen alueiden eli Petsamon, Sallan–Kuusamon alueen ja Suomenlahden ulkosaarten palautuskeskustelua. Suomen virallisen kannan mukaan rajojen muuttamiseen ei ole tarvetta.[1] Presidentti Sauli Niinistön mukaan virallisella Suomella ei ole vaatimuksia Venäjälle, mutta Suomi on valmis keskustelemaan asiasta, jos Venäjä haluaa.[2] Palautusta ei ole nyky-Venäjältä kysytty, mutta Venäjä on antanut ymmärtää, että vastaus olisi kielteinen.[3]
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: Osaan artikkelia on upotettu paljon subjektiivista asianosaisten järjestöjen väittämiä. Järjestöjen aktivistit on esitetty riippumattomina asiantuntijoina ja lähteitä on käytetty löyhästi tai jopa täysin irrallaan esitetystä asiasta. Olisi hyvä merkitä nämä kohdat, jotta asia voidaan korjata. |
Sotien jälkeen Urho Kekkonen piti asiaa esillä epävirallisissa neuvotteluissa Neuvostoliiton johdon kanssa, mutta vaiensi julkisen keskustelun Suomessa.[2] Palautuskysymys on jäänyt kylmän sodan aikaisen vaikenemisen jälkeen kansalaiskeskustelun asteelle, koska merkittävät puolueet eivät ole nostaneet sitä aktiiviseen keskusteluun tai kannattaneet sitä. Kansalaisjärjestöistä näkyvimmät ovat olleet Karjalan Liitto ja ProKarelia.[2]
Vuosina 2004–2005 tehtyjen mielipidemittausten mukaan palautusta kannatti noin kolmasosa suomalaisista ja vastusti runsas puolet. Palautuksen perusteluiksi sanotaan karjalaisia ja Suomea kohdanneen vääryyden korjaaminen, ryöstösaaliiksi koettujen alueiden palautus ja taloudelliset syyt. Palautuksen kannattajien tekemien laskelmien mukaan palautus olisi taloudellisesti kannattavaa, mutta laskelmia on kritisoitu. Palautuksen suurimpina ongelmina koetaan rahoitus, alueen noin 350 000 asukkaan venäläisväestö ja Venäjän reaktioiden pelko. Osa katsoo asian jo vanhentuneen.