bakteereiden aineenvaihduntatuotteiden aiheuttama hammassairaus From Wikipedia, the free encyclopedia
Karies eli hammasmätä on bakteereiden aiheuttama hammassairaus, joka aiheuttaa hammaskiilteen vaurioitumista ja hampaiden reikiintymistä[1] sekä toisinaan myös hampaiden piileviä kroonisia tulehduspesäkkeitä eli paiseita.[2]
| Karies | |
|---|---|
 |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | K02 |
| ICD-9 | 521.0 |
| MedlinePlus | 001055 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Karies on tartuntatauti, jonka pääasiallisena aiheuttajana toimii Streptococcus mutans -bakteeri. Bakteeri tarttuu syljen välityksellä usein jo vauvana.[3][4][5] Kariesbakteerin kantajuus onkin hyvin yleistä. Karies on polarisoitunut sairaus joka tarkoittaa sitä, että suuri osa kariesvaurioista on kasaantunut pienelle osalle väestöä. Kariesriskiä lisää mm. huono sosioekonominen asema, napostelutottumukset, suuta kuivattavat lääkitykset, hammashoitopelko, fluorittoman hammastahnan käyttö ja hampaiden riittämätön puhdistus.[6]
Karieksen ilmaantuminen yksilötasolla riippuu mm. suun mikrobiston koostumuksesta, hampaiden vastustuskyvystä, syljen laadusta, määrästä sekä ajasta jonka hampaan pinta on plakin peittämänä.[6][7]
Hampaita suojaavaa kovaa hammaskiillettä ravinnokseen käyttävä Streptococcus mutans -streptokokki kiinnittyy hampaaseen ja tuottaa ravinnon sisältämistä hiilihydraateista kiillettä syövyttäviä happamia aineenvaihduntatuotteita, kuten maitohappoa.[8][9] Ravinnon sisältämä sokeri on tärkein hampaiden reikiintymistä aiheuttava tekijä.[10] Myös paljon tärkkelystä sisältävät ruoat kuten peruna ja viljatuotteet aiheuttavat kariesta.[11]Jokainen hiilihydraatteja sisältävä ateria tai välipala johtaa tämän vuoksi nk. happohyökkäykseen. Hammaskudos kestää luonnostaan noin viisi-kuusi happohyökkäystä päivässä.[12]
Streptococcus mutans -toimii tyypillisesti ns. initiaattoribakteerina, eli bakteerina joka aloittaa hampaan karioitumis- eli reikiintymisprosessin.[13] Kun hammasta suojaavaan kiilteeseen on tullut vaurio, eri lajeja edustavilla hammasluuta mädättävillä bakteereilla mm. joillain Lactobacillus- ja Actinomyces-lajeilla[6] on tämän jälkeen esteetön pääsy hammasluuhun eli dentiiniin. Hoitamaton karies etenee tämän jälkeen dentiinissä kunnes saavuttaa hammasytimen eli pulpan. Tällöin hammasytimeen aiheutuu tulehdustila, mistä käytetään nimeä pulpiitti. Hammasytimen tulehdus voi olla ajan kanssa palautuva tai palautumaton.[14] Riippuen pulpiitin vaiheesta oireena voi olla voimakas kylmänarkuus, spontaani, sykkivä ja jomottava kipu, sekä asentomuutosten aiheuttama kivun paheneminen.[14]Pulpiitti voi olla bakteereiden aineenvaihduntatuotteiden seurauksena myös steriili. Hoitamaton pulpiitti voi edetä hampaan juurikanavan kautta leukaluuhun, jolloin syntyy granulaatiokudoksesta koostuva tulehduspesäke joka hoitamattomana voi kehittyä abskessiksi eli märkäkertymäksi. Pitkälle edennyt karies voi tuhota hampaan täysin. Hoitamaton hammasperäinen tulehdus voi johtaa hengenvaaralliseen verenmyrkytykseen, sairaalahoitoa vaativaan leviävään tulehdukseen, pahimmillaan potilaan kuolemaan.[15][16]
Krooniset suun tulehdukset lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen[17] ja syöpään.[18] Suun alueen tulehdukset aiheuttavat usein kipua, mutta ne saattavat olla myös täysin oireettomia.[19][17]
Kariesta voidaan hoitaa. Karies on elintapasairaus joten tehokas hoitomuoto on ennaltaehkäisy. Tämä pitää sisällään mm. säännöllisen ruokailurytmin, riittävän fluorinsaannin sekä huolellisen hampaiden puhdistuksen. Toimivalla omahoidolla ja tarvittaessa suun terveydenhuollon ammattilaisten suorittamilla toimenpiteillä alkavien kariesvaurioiden eteneminen voidaan pysäyttää ja suun olosuhteet saada sellaisiksi, ettei uusia vaurioita synny[6]. Karieksen pahasti vaurioittamia hampaita voidaan myös hoitaa hammaslääkärin vastaanotolla paikkaamalla vauriot, edenneet tulehdukset juurihoidolla tai hampaan poistolla.
Uudehkona karieksen vaurioittamien hampaiden hoitomuotona on resiini-infiltraatio.[6] Toimenpide suoritetaan suun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla. Toimenpiteessä hampaan reikiintynyt kudos korvataan imeyttämällä suolahapolla demineralisoituun hammaskudokseen nestemäistä muovia, resiiniä.[20]
Hammaskiille koostuu pystysuunnassa olevista kiilleprismoista, jotka puolestaan ovat rakentuneet pienistä kuusikulmaisista hydroksiapatiittikiteistä. Hammasplakin bakteerit tuottavat ravinnon sokereista happoja, jotka liuottavat hampaiden kiillettä (demineralisaatio). Bakteerit tunkeutuvat kiilteeseen helpoimmin prismojen välikohdista ja jatkavat levittäytymistä kiilteen pinnan alla edellyttäen, että bakteerit saavat toistuvia sokeriannoksia ravinnokseen. Tällainen kiillekaries näkyy paljain silminkin vaalean liitumaisina värimuutoksina hampaissa (liitukaries).
Hammaslääkärien suosittelemat keinot reikiintymisen välttämiseksi ovat hampaiden harjaus fluoria sisältävällä hammastahnalla kahdesti päivässä, kaikkien hampaanvälien puhdistus hammaslangalla, hammastikuilla tai hammasväliharjalla vähintään kahdesti viikossa tai mieluiten päivittäin, sokeria tai hapanta ainesta sisältävän ruoan (myös hedelmien ja mehun) hillitty käyttö sekä napostelun välttäminen happohyökkäyksien määrän ja tiheyden vähentämiseksi. Lisäksi suositellaan ksylitolipurukumin käyttöä aina aterian jälkeen. Henkilöstä riippuen voidaan suositella myös lisäfluorin käyttöä esimerkiksi tablettien muodossa.[21][22][23][24][5]
Karieksen kehittymistä edistää myös kuiva suu sekä joidenkin lääkkeiden käyttö. Muun muassa alkoholi kuivattaa suuta. Suun kuivuuden hoito ja lääkityksen huomioiminen kuuluvat karieksen ehkäisyyn.
Fluori pysäyttää kariesvaurion etenemisen ja korjaa jo syntyneitä vaurioita uudelleen kovettamalla hammaskiillettä (remineralisaatio).[22]
Fluori käynnistää uusien apatiittikiteiden muodostumisen vauriokohdassa. Syntyvät fluoriapatiittikiteet ovat vaikealiukoisempia kuin kiilteen alkuperäiset hydroksiapatiittikiteet. Sen ansiosta hampaan haponsietokyky paranee. Fluorin vaikutuksesta syntynyt uusi kiille on siten vahvempaa kuin hampaan alkuperäinen kiille. Prismojen päälle saostuu kalsiumfluoridia, josta happohyökkäyksen alkaessa irtoaa fluoria hapon aiheuttaman vaurion korjaamiseksi. Ihanteellisinta on saada fluoria usein pieninä annoksina, jotta kiilteen pinnalla säilyy jatkuva fluorivarasto.
Fluori ja ksylitoli yhdessä ehkäisevät tehokkaasti hampaiden reikiintymistä. Ksylitoli heikentää kariesbakteerien aineenvaihduntaa ja katkaisee happohyökkäyksen. Fluori taas pysäyttää kariesvaurion etenemisen hampaassa ja korjaa jo syntyneitä vaurioita. Fluori ja ksylitoli siis täydentävät toistensa vaikutusta, koska ne vaikuttavat eri tavoin.[5]
Erytritoli on ksylitolia tehokkaampi torjumaan kariesta.[25] Erytritolin ja ksylitolin seos saattaa olla pelkkää erytritolia tehokkaampi, mutta asiaa ei ole vielä tutkittu.
Alkava kariesvaurio, joka ei ole vielä läpäissyt kiillettä, voidaan pysäyttää parantamalla suuhygieniaa, lisäämällä fluorin käyttöä ja välttämällä napostelua tai rajoittamalla etenkin korkean glykeemisen indeksin elintarvikkeiden ja ruokalajien nauttimista. Hammaslääkäri seuraa määräaikaistutkimuksin, eteneekö vaurio vai ei.
Mikäli kariesvaurio on edennyt kiilteestä syvemmälle hammasluuhun tai hammasytimeen asti, hammas täytyy paikata. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, on tyydyttävä tulehtuneen hampaan poistamiseen.
Reikiintyneen hampaan paikkaus aloitetaan poistamalla karieksen vaurioittama hammaskudos yleensä turbiini- ja mikromoottoriporan avulla. Tämän jälkeen onkalo, josta vaurioitunut hammaskudos on poistettu, käsitellään erityisillä käsittelyaineilla, jotta paikka-aine kiinnittyy hampaaseen. Hammaspaikat valmistetaan nykyisin useimmiten yhdistelmämuovista, mutta niitä valmistetaan myös amalgaamista, lasi-ionomeerista, keraamisesta materiaalista tai kullasta. Muovipaikka vaatii myös erityisen valokovetuksen. Paikan kiinnityksen ja kovetuksen jälkeen se muotoillaan yleensä vielä mikromoottoriporalla purentaan sopivaksi. Keraamisten ja kultatäytteiden valmistamiseen tarvitaan yleensä useampia hoitokäyntejä, muut paikkamateriaalit vaativat yleensä vain yhden hoitokerran.[26] Noin 80 prosenttia paikoista tehtiin yhdistelmämuovilla vuonna 2019. Muovista valmistetut paikat pitää uusia 10-15 vuoden välein.[27]
Mikäli kariesvaurio on edennyt pitkälle hammasytimeen tulehdukseksi asti, tilanne vaatii yleensä juurihoidon. Juurihoidossa tulehtunut kudos poistetaan mekaanisesti, juurikanavat desinfioidaan ja hoidetaan paikallisella lääkeaineella. Juurihoito vaatii yleensä useamman hoitokäynnin. Lopuksi hoidettu juurikanavaontelo täytetään ja hammas paikataan tai kruunutetaan.[28]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
