Espanjalainen keskusta-oikeistolainen puolue From Wikipedia, the free encyclopedia
Kansanpuolue (esp. Partido Popular, lyh. PP) on espanjalainen keskusta-oikeistolainen puolue. Kansanpuolue on toinen maan kahdesta suuresta valtakunnallisesta puolueesta Espanjan sosialistinen työväenpuolueen (PSOE) ohella. Nykyisessä muodossaan Kansanpuolue perustettiin vuonna 1989 seuraamaan aiempaa Kansanliitto-puoluetta (esp. Alianza Popular). Kansanpuolueen kannattajista ja jäsenistä käytetään nimeä populares.
| Kansanpuolue | |
|---|---|
| Partido Popular | |
|
|
|
| Perustettu | 20. tammikuuta 1989 |
| Puheenjohtaja | Alberto Núñez Feijóo |
| Pääsihteeri | Cuca Gamarra |
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | keskusta-oikeisto[2][3] |
| Jäsenmäärä | n. 865 000 (2013)[4] |
| Edustajainhuone |
88 / 350 |
| Senaatti |
97 / 265 |
| Euroopan parlamentti |
13 / 59 |
| Kansainväliset jäsenyydet |
– Euroopan kansanpuolue – Centrist Democrat International – International Democrat Union |
| Kotisivu |
www |
Kansanpuolue on Euroopan kansanpuolueen täysjäsen ja Euroopan parlamentissa puolueen edustajat kuuluvat Euroopan kansanpuolueen ryhmään.
Nykymuotoisen Kansanpuolueen edeltäjän Kansanliiton (Alianza Popular) perusti lokakuussa 1976 entinen Francisco Francon diktatuurihallinnon uudistusmielinen ministeri Manuel Fraga Iribarne oikeistokonservatiiviseksi voimaksi demokratisoituvaan Espanjaan. Vaikka puolueen kannatuspohja koostui Francon diktatuurin entisistä tukijoista, se pyrki virallisesti irrottautumaan falangistisesta perinnöstään. Alianza Popular kannatti vähittäistä siirtymistä demokratiaan ja menestyi vaaleissa aluksi heikosti.
Nykyinen Kansanpuolue muodostettiin vuonna 1989, kun Kansanliitto, Demokraattinen kansanpuolue (esp. Partido Demócrata Popular) ja Liberaalinen puolue (esp. Partido Liberal) yhdistyivät. Puolueet olivat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 1982, jolloin ne saivat yhdessä 26 prosenttia äänistä. Kansanpuolue keräsi 1990-luvulla kannatusta maltillisilla keskustalaisilla kannanotoilla ja voitti vuoden 1996 parlamenttivaalit. Puolue voitti myös vuoden 2000 vaalit saaden ehdottoman enemmistön edustajainhuoneeseen. Hallitusvastuussa se oli vuosina 1996–2004 José María Aznarin kaudella. Vuoden 2011 vaaleissa puolue sai ehdottoman enemmistön parlamenttiin ja palasi hallitukseen Rajoyn johdolla. Vuoden 2015 vaaleissa Kansanpuolueen kannatus jäi alle 29%, ja se menetti kymmeniä paikkoja edustajainhuoneessa.
Puolue on vuodesta 2009 rypenyt ns. Gürtel-korruptioskandaalissa, josta 2018 tuomittiin kymmeniä poliitikkoja ja liikemiehiä.[5]
Marraskuussa 2019 sosialistit onnistuivat säilyttämään asemansa suurimpana puolueena maan ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa. Sosialistit saivat äänistä 28 prosenttia. Kannatus putosi hieman huhtikuun vaaleista ja puolue menetti kolme paikkaa parlamentissa. Nyt se sai 120 paikkaa. Kaikkiaan jaossa parlamenttiin oli 350 paikkaa. Toiseksi suurimpana puolueena jatkoi toinen vanha valtapuolue konservatiivinen PP. Se sai vajaat 21 prosenttia äänistä, mikä antoi puolueelle 88 paikkaa. Puolue paransi asemaansa selkeästi kevään vaaleista. Suurin voittaja oli kuitenkin äärioikeistolainen Vox, joka nousi parlamentin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.[6]
.jpg)
Kansanpuolue on yleisesti suuntaukseltaan konservatiivinen, mutta puolueen sisällä on kristillisdemokraattista, oikeistoliberaalista ja maltillista ajatusmaailmaa edustavia siipiä. Talouspoliittisesti puolue on ollut markkinatalousmyönteinen ja José Maria Aznarin pääministerikaudella kansanpuolue toteutti useita markkinaliberaaleja uudistuksia. Muihin Länsi-Euroopan keskusta-oikeistolaisiin puolueisiin verrattuna kansanpuolue on selvästi enemmän arvokonservatiivinen, mikä näkyy monien puolueen jäsenten suhtautumisessa esimerkiksi homoseksuaalisuuteen, aborttiin ja maahanmuuttoon.[3]
Terrorismia, kuten ETA-järjestöä, vastaan kansanpuolue on ajanut kovaa linjaa ja perinteisesti puolue on vastustanut yrityksiä laajentaa Espanjan alueiden autonomiaa, erityisesti Kataloniassa.[3] Ulkopolitiikassa puolue yritti 2000-luvun alussa Aznarin johdolla voimakkaasti lähentää Espanjan suhteita George W. Bushiin, vieden maan mukaan yhdeksi tärkeimmistä osallisista tämän aloittamaan Irakin sotaan. Epäsuosittu sota oli eräs syy vuoden 2004 vaalitappioon, jonka jälkeen kansanpuolue on palannut maltillisemmalle linjalle.
| Vuosi | Osuus | Äänimäärä | Paikkoja | Tulos |
|---|---|---|---|---|
| 1989 |  25,8 % |
5 285 972 |
107 / 350
|
oppositio |
| 1993 |  34,8 % |
8 201 463 |
141 / 350
|
oppositio |
| 1996 | 38,8 % |
9 716 006 |
156 / 350
|
vähemmistöhallitus |
| 2000 | 44,5 % |
10 321 178 |
183 / 350
|
enemmistöhallitus |
| 2004 |  37,7 % |
9 763 144 |
148 / 350
|
oppositio |
| 2008 | 39,9 % |
10 278 010 |
154 / 350
|
oppositio |
| 2011 | 44,6 % |
10 866 566 |
186 / 350
|
enemmistöhallitus |
| 2015 | 28,7 % |
7 215 530 |
123 / 350
|
toimitusministeristö |
| 2016 | 33,0 % |
7 941 236 |
137 / 350
|
vähemmistöhallitus |
| oppositio (6/2018–) | ||||
| 2019 I | 16,7 % |
4 373 653 |
66 / 350
|
toimitusministeristö |
| 2019 II | 20,8 % |
5 047 040 |
89 / 350
|
oppositio |
| Puheenjohtaja | Toimikausi |
|---|---|
| Manuel Fraga Iribarne | 1989–1990 |
| José María Aznar | 1990–2004 |
| Mariano Rajoy | 2004–2018 |
| Pablo Casado | 2018–2022 |
| Alberto Núñez Feijóo | 2022– |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
.svg)
