putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Kampasaniainen (Blechnum spicant) on kampasaniaiskasvien heimoon kuuluva saniaislaji. Ruusukkeena kasvavan kasvin lehdet ovat liuskoittuneet tiheästi kampamaisen näköisiksi. Kampasaniasta tavataan Euroopassa laajasti sekä erillisillä alueilla Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa lajin pysyvät esiintymät ovat hävinneet, joten se on luokiteltu alkuperäisenä hävinneeksi.
Kampasaniainen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
Luokka: | Pteridopsida |
Lahko: | Polypodiales |
Heimo: | Kampasaniaiskasvit Blechnaceae |
Suku: | Kampasaniaiset Blechnum |
Laji: | spicant |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Monivuotisen kampasaniaisen maavarsi on lyhyt ja pysty. Lehtilavat ovat kapeanpuikeita tai suikeita ja tasaisen kampamaisesti pariliuskaisia. Kärkeä ja tyveä kohti kapenevat lehdet ovat kimppuina ruusukemaisesti. Itiöpesäkkeettömät, nahkeat kasvulehdet ovat 8–25 cm pitkiä ja viistoja. Tiheässä olevat liuskat ovat 3–5 mm leveitä. Harvemman näköiset itiölehdet ovat 15–40 cm pitkiä, pystyjä ja niiden liuskat ovat 1–2 mm leveitä. Itiöpesäkeryhmät ovat pitkiä, tasasoukkia ja katesuomuisia, ja ne sijaitsevat lehtilavan alapinnalla keskisuonen molemmin puolin. Itiöt kypsyvät elo–syyskuussa, mutta itiölehtiä esiintyy Suomessa kuitenkin harvoin. Kampasaniaisen kasvulehdet ovat talvivihreitä, mutta itiölehdet lakastuvat syksyllä.[3][4]
Kampasaniaisen levinneisyysalue pohjoisella pallonpuoliskolla on varsin hajanainen. Euroopassa sitä tavataan lähes koko mantereella Portugalista Kreikkaan, Romaniaan, Baltiaan ja Skandinaviaan saakka. Euroopan lähialueilla lajia kasvaa Turkissa, Kaukasuksella ja Pohjois-Afrikassa. Aasiassa kampasaniaista tavataan erillisillä alueilla Japanissa ja Kiinan keskiosissa. Laji on levinnyt myös Pohjois-Amerikan länsirannikolle Alaskasta Kaliforniaan.[5] Suomessa kampasaniainen on aiemmin kasvanut useassa paikassa Ahvenanmaalla. Pysyvät esiintymät ovat hävinneet ja lajin katsotaan alkuperäisenä lajina hävinneen Suomesta. Viimeisin havainto kampasaniaisen alkuperäiseksi luokitellusta kasvustosta on vuodelta 1978 Ahvenanmaan Sundista.[4][6] Laji on kuitenkin itsestään kaukolevinnyt uudelleen Suomeen. Sitä on löydetty viime vuosikymmenten aikana useasta paikasta eri puolilla maata tulokkaana, pohjoisimmillaan Enontekiöltä ja Kainuusta.[7][3]
Kampasaniainen kasvaa muun muassa havumetsissä, nummilla, tunturikoivikoissa ja vuorten juurilla.[8] Suomessa sen elinympäristöja ovat tuoreet ja soistuneet havumetsät, tunturit ja myös purouomat.[3] Alkuperäisten kampasaniaisesiintymien katoaminen Ahvenanmaalta johtui metsänhakkuista ja ojituksista sekä mahdollisesti myös liikakeruusta. Ahvenanmaa ja Manner-Suomi ovat kampasaniaisen levinneisyysalueen äärirajoilla, sillä ilmasto on lajille liian mantereinen. Kasvin itiöt leviävät kuitenkin tuulen mukana toisinaan hyvinkin kauas. Suomeen itiöitä kulkeutuu ilmeisesti länsituulien mukana Skandinaviasta.[4]
Kampasaniaista viljellään toisinaan koristekasvina.[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.