Jyränkö

Jyränkö on Heinolan kaupunginosa Jyrängönvirran etelärannalla, vastapäätä kaupungin keskustaa ja Tommolaa. Se liitettiin kaupunkiin vuonna 1950. Aikaisemmin Jyränkö oli Heinolan maalaiskuntaan kuulunut kylä.

Tämä artikkeli käsittelee Heinolan kaupunginosaa. Nimellä Jyränkö on myös muita merkityksiä.

Jyrängön Keskuskatua kuvattuna elokuussa 2021.

Jyrängön palveluihin kuuluvat muun muassa päivittäistavaramyymälä Sale ja ravintola Vapari. Lisäksi Jyrängössä on alakoulu (luokat 1–6), päiväkoti sekä Koskensaaren uimaranta. Heinola on alun perin laajentunut Jyrängön kylästä. Jyrängössä sijaitsee kerrostalovaltaisen ydinalueen lisäksi pientaloalue Vahravuori, josta pääsee valaistua lenkkipolkua pitkin aina Vierumäen urheiluopistolle saakka. Jyrängössä on hyvät ulkoilumahdollisuudet ja se on lapsiperheiden suosimaa aluetta. Kaupunginosassa on leikkipuistoja ja jalkapallokenttiä, jotka jäädytetään talvella luistelua varten. Koskensaaressa on matonpesupaikka. Heinolan paloasema sijaitsee Jyrängössä lähellä Lahdentietä.

Historia

Jyrängön kylä on perustettu Turun linnan antamalla määräyksellä 1400-luvun alkupuolella, ilmeisimmin Klaus Lydekenpoika Djäknin ollessa Turun linnanherrana. Historiassa mainitaan Jyrängön vouti ensimmäisen kerran jo ennen Kaarle Knuutinpojan ja Maunu Tavastin rajanvedolla lopettamaa hämäläisten ja savolaisten heimosotaa vuonna 1415, jolloin tämän verotusalue käsitti koko Päijänteen ja Keiteleen alueen hämäläisasutuksen. Heimosota savolaisten kanssa ja riita Sysmän takamaasta (nykyinen Rautalampi) esti verotuksen laajentamisen vesistöalueen ulkopuolelle. Tuolloin Jyrängön voudilla oli alaisenaan 11 huovia suorittamassa vuosittaista veronkantoa. Pysyvä veronkanto oli pääkulkuyhteydessä eli Jyrängön koskessa. Tuosta ajasta on jäljellä vielä karttanimi Voudinlahti nykyistä Hotelli Kumpelia vastapäätä.

Vuonna 1839 keisarin määräyksellä perustettavan kaupungin nimeksi ei tullut Jyränkö, vaan se sai nimensä kylästä nimeltä Heinola, koska Pietarin hovissa käytettävän ranskan kielen ilmaisuun eivät Jyrängön ä:t ja ö:t soveltuneet lainkaan.

Vuonna 1865 tuli voimaan Mikkelin läänin maaherran päätöksellä (vuodelta 1864) ensimmäinen asemakaavaksi hyväksyttävissä oleva asutussuunnitelma eli Jyrängön palstakylä. Tässä erotettiin 108 palstatilaa ja niiden yhteisalueet, mitkä sitten vuonna 1927 kirjattiin maarekisteriin. Palstakylä asutettiin varsinaisesti 1880-luvulta alkaen lähinnä Koskensaari Oy:n, Jyrängön Myllyn (nykyinen Pikkuvirta), viinatehtaiden (3), panimoiden (6) sekä rullatehtaan työntekijätarpeiden täyttämiseksi. Lisäksi jyränköläisiä työllistivät Nynäsin ja Niemelän kartanot sekä runsas laivaliikenne.

Sisällissodan aikaan vuonna 1918 oli Heinola ja ennen kaikkea Jyränkö paikka, jota valkokaarti ei valloittanut asein lähinnä Jyrängön plutoonan ja Nygrenin iskujoukon tehokkaan toiminnan vuoksi. Samaan aikaan kun Vierumäestä taisteltiin, Jyrängön plutoona puhdisti Uudenkylän saksalaisista ja avasi tien Kotkaan. Sodan lopussa Jyrängön asukkaat saivat osakseen koston, missä summittaisesti teloitettiin noin joka kolmas kiinni saatu asukas, pääasiassa naisia ja vanhuksia.

Jyränkö on vuodesta 1950 lähtien ollut Heinolan suurin kaupunginosa. Vuonna 1950 postiosoite Jyränkö I liitettiin Heinolan maalaiskunnasta Heinolan kaupunkiin.