Josef von Haller
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Josef von Haller[1] (13. elokuuta 1873 Jurczyce, Galitsia[1] – 4. kesäkuuta 1960lähde?) oli puolalainen kenraali (1919),[1] joka oli opiskellut Wienissä teknillisessä sota-akatemiassa ja osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan keskusvaltojen puolella[1].
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: kaikki tiedot eivät täsmää en-wikin kanssa |
Haller nimitettiin 1916 Puolalaisen legioonan toisen prikaatin komentajaksi. Puolalaista legioonaa komensi tuolloin Józef Piłsudski. Puolalaiset joukot järjestivät 15. helmikuuta 1918 kapinan saksalaisia vastaan, joka murskattiin. Hallenr pakeni Murmanskiin, josta hän jatkoi Ranskaan. Pariisissa hän sai yhteyden Roman Dmowskiin, joka edusti Puolan kansalliskomiteaa siellä.lähde?
Haller muodosti Ranskassa puolalaisen armeijan ja komensi sitä Puolan vapaussodassa 1919–1920 bolsevikkeja vastaan.[1] Ensimmäisen maailmansodan kahden viimeisen kuukauden aikana von Hallenberg komensi kuutta divisioonaa. Hänen joukkonsa siirrettiin marraskuun 1918 alkupuolella Itä-Galitsiaan taistelemaan itsenäisyyden julistanutta Länsi-Ukrainan kansantasavaltaa vastaan.lähde?
Haller syrjäytettiin vuonna 1926, mutta hän toimi toisen maailmansodan aikana Puolan pakolaishallituksen johtotehtävissä ja länsiliittoutuneiden joukoissa Lähi-idässä.[1]
Josef von Haller toimi Władysław Sikorskin Puolan pakolaishallituksessa opetusministerinä 1940–1943.lähde?
