![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/Josef-Hoffmann.jpg/640px-Josef-Hoffmann.jpg&w=640&q=50)
Josef Hoffmann
From Wikipedia, the free encyclopedia
Josef Franz Maria Hoffmann (15. joulukuuta 1870 – 7. toukokuuta 1956) oli itävaltalainen arkkitehti. Hoffmann oli vuonna 1897 perustetun Wienin sesessionistisen liikkeen keskeinen hahmo sekä Wiener Werkstätten perustaja.[1][2]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/Josef-Hoffmann.jpg/320px-Josef-Hoffmann.jpg)
Hoffmann syntyi Moraviassa ja opiskeli Wienissä Karl von Hasenauerin ja Otto Wagnerin johdolla. Wienissä Hoffmann tutustui sesessionisteihin ja graafikko Koloman Moseriin. Hoffmann ja Moser perustivat vuonna 1903 Wiener Werkstätten.[2]
Arkkitehtuurissa Hoffmann omaksui Beaux-Artsin sommitteluperiaatteet ja Wagnerin klassisvaikutteisen tyylin sekä Arts and Crafts -liikkeen vapaamman tyylin. Hoffmann siirtyi 1900-luvun alussa yksinkertaisempaan ja puhtaampaan tyyliin etääntyen samalla jugendista, jonka syntyyn hän oli ollut vaikuttamassa. Hoffmannin tunnetuimmat rakennukset ovat Purkersdorfin parantola (1904) Wienin lähellä ja Stoclet-palatsi (1905–1911) Brysselissä. Hän suunnitteli myös lukuisia asuinrakennuksia ja huviloita.[1][2]
Hoffmann kehitti lohkomaisen tyylin, jonka huipentuma on Adolph Stocletille rakennettu Stoclet-palatsi (1904–1911). Hoffmann ja Werkstättenin käsityöläiset suunnittelivat ja toteuttivat kartanon kaikki yksityiskohdat sisustusta myöten. Talon julkisivussa on käytetty vaaleita marmorilaattoja, ja seinämien reunat on kehystetty pronssilla. Myös osassa sisätiloista – erityisesti ruokasalissa – on käytetty marmoria. Sisätiloissa on lisäksi Gustav Klimtin tekemät upeat mosaiikit.[2]
Uransa loppupuolella Hoffmann suunnitteli useita näyttelyrakennuksia, kuten muun muassa Itävallan Deutsche Kölnin (1914), Pariisin taideteollisuusnäyttelyn (1925) ja Venetsian biennaalin (1934) näyttelypaviljongit.[1][2]