yhdysvaltalainen taloustieteilijä From Wikipedia, the free encyclopedia
John Kenneth Galbraith O.C. (15. lokakuuta 1908 Iona Station, Ontario, Kanada – 29. huhtikuuta 2006 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen, yksi 1900-luvun merkittävimmistä taloustieteilijöistä. Kanadalaissyntyinen Galbraith jäi eläkkeelle Paul M. Warburg -talousprofessorin tehtävästä Harvardin yliopistossa ja hänet tunnetaan keynesiläisen ja jälkikeynesiläisen teorian kehittäjänä erikoisalanaan teknostruktuuriksi muuttuneet korporaatiot.
| John Kenneth Galbraith | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. lokakuuta 1908 Iona Station, Ontario, Kanada |
| Kuollut | 29. huhtikuuta 2006 (97 vuotta) Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Kalifornian yliopisto, Berkeley Toronton yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | George Martin Peterson |
| Instituutti |
Harvardin yliopisto Princetonin yliopisto Kalifornian yliopisto, Berkeley |
| Tutkimusalue | taloustiede |
| Palkinnot | Presidential Medal of Freedom |
Galbraith suoritti alemman kandidaattitason tutkintonsa Ontarion Agricultural Collegessa, Toronton yliopistossa 1931 ja ylemmän kandidaattitason tutkinnon 1933 University of Californiassa sekä laati väitöskirjan samassa yliopistossa 1934.
Vuonna 1937 hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen. 1940-luvulla Galbraith palveli Franklin D. Rooseveltin hallinnossa hintasäännöstelyviranomaisena sekä strategisten pommitusten tutkimuksen johtajana 1945. Hänelle myönnettiin Presidential Medal of Freedom -mitali vuonna 1946. Galbraith toimi myös Fortune-lehden toimittajana 1943–1948.
Maailmansodan aikana Galbraith nimitettiin Yhdysvaltain hintasääntelyviraston varapääjohtajaksi, mutta toukokuussa 1943 hän joutui pois tehtävästä "kommunistisen taipumuksen" vuoksi.[1]
Hän opetti sekä University of Californiassa että Princetonissa ennen siirtymistään pysyvästi Harvardin yliopistoon 1948. Hän jäi eläkkeelle 1975. Hän sai 45 kunnianimitystä eri yliopistoista mukaan lukien Harvardin, Oxfordin, Pariisin, Toronton ja Moskovan valtionyliopiston huomionosoitukset.
J. K. Galbraith kampanjoi Adlai Stevensonin tukena 1952 ja 1956 sekä oli John F. Kennedyn taloudellisena neuvonantajana presidentinvaalien yhteydessä. Galbraith toimi Yhdysvaltain suurlähettiläänä Intiassa 1961–1963 John F. Kennedyn ollessa presidenttinä.[2] 1968 hän Americans for Democratic Actionin puheenjohtajana auttoi Eugene McCarthyä nousemaan demokraattien puoluekokouksen ehdokaslistalle presidenttiesivaaliehdokkaaksi. Hän oli myös varhainen Vietnamin sodan vastustaja.
Galbraithin pääteos Runsauden yhteiskunta (Affluent Society, 1958, suom. 1969) palkittiin Taminent Book Awardilla ja Sidney Hillman Awardilla. Keynes kritisoi näkemystä siitä, että ainoastaan bruttokansantuote takaisi sosiaalisen vakauden ja esitti, että ylellisyystuotteiden kysyntä määrittää talouden painopisteitä yleisen hyvinvoinnin kustannuksella. Galbraith kirjoitti paljon ja esiintyi usein televisiossa.
Vuonna 1967 Galbraith vaati kirjassaan The New Industrial State lisää suunnitelmataloutta ja kirjoitti: "Korkeaa teknologiaa ja pääomien runsasta käyttöä ei voi jättää markkinoiden kysynnän varaan. Ne vaativat suunnittelua ja suunnittelun ydin on, että ihmisten käyttäytymisestä pitää tehdä ennustettavaa eli se pitää alistaa kontrollille."[3]
Galbraith kannatti sääntelyä ja valtion puuttumista talouteen mutta myös ammattiliittojen vahvaa asemaa. [4]
Milton Friedman vertasi Galbraithia 1800-luvun alun aristokraattisiin ja holhoaviin brittikonservatiiveihin ja katsoi Galbraithin ajattelevan, että kuluttajien ei pidä saada valita, vaan hallinnon "ylivertaisten aivojen".[5] "Monet uudistajat – Galbraith ei ole tässä yksin – vastustavat vapaata markkinataloutta pääasiassa siksi, että se turhauttavasti estää heitä toteuttamasta uudistuksiaan, koska se antaa ihmisten saada mitä he haluavat eikä sitä, mitä uudistajat haluavat. Siksi jokaisella uudistajalla on vahva taipumus vastustaa vapaita markkinoita."[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
