Jiaqing
Kiinan keisari (1760-1820) / From Wikipedia, the free encyclopedia
Keisari Jiaqing, myös Kiaking tai Jen-tsung'[1] (kiin. 嘉慶帝, 13. marraskuuta 1768 – 2. syyskuuta 1820), alkuperäiseltä nimeltään Yongyan (kiin. 永琰), oli mantšulaisen Qing-dynastian seitsemäs keisari ja viides tähän sukuun kuulunut Kiinan hallitsija vuosina 1796–1820.
Pikafaktoja Jiaqing 嘉慶帝, Kiinan keisari ...
Jiaqing 嘉慶帝 | |
---|---|
Kiinan keisari | |
Valtakausi | 9. helmikuuta 1796 – 2. syyskuuta 1820 |
Edeltäjä | Qianlong |
Seuraaja | Daoguang |
Syntynyt |
13. marraskuuta 1768 Vanha kesäpalatsi, Kiina |
Kuollut |
2. syyskuuta 1820 (51 vuotta) Rehen palatsi, Kiina |
Puoliso |
Xiaoshurui Xiaoherui |
Suku | Aisin-Gioro |
Isä | Qianlong |
Äiti | Xiaoyichun |
Sulje
Jiaqing oli keisari Qianlongin poika. Valtakaudellaan hän asetti syytteeseen Heshenin (和珅), Qianlongin korruptoituneen suosikin, yritti palauttaa valtakunnan entiseen voimaansa ja pitää kurissa oopiumin salakuljetuksen Kiinaan.