putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Jauhoesikko (Primula farinosa) on esikoiden (Primula) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) lajiksi.
Jauhoesikko | |
---|---|
Jauhoesikko Ahvenanmaalla. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Ericales |
Heimo: | Esikkokasvit Primulaceae |
Suku: | Esikot Primula |
Laji: | farinosa |
Kaksiosainen nimi | |
Primula farinosa |
|
Katso myös | |
Jauhoesikko on monivuotinen ruohovartinen kasvilaji, joka muodostaa maanrajaan 5–30 cm leveän lehtiruusukkeen. Lehdet ovat kapeita, vastapuikeita ja alapuolelta vaaleajauheisia. Lehtiruusukkeen keskeltä kohoaa 10–15 cm pitkä vana, jonka päässä ovat kukat tiiviinä sarjana. Kukat ovat tavallisesti violetteja tai vaaleanpunaisia, joskus myös hailakan sinipunaisia tai miltei valkoisia. Teriö on 8–16 mm leveä, vaaleansinipunainen, keltanieluinen sekä viiteen lovipäiseen liuskaan jakautunut. Heteitä on viisi kappaletta. Emiö on yhdislehtinen ja emi yksiluottinen. Hedelmä on kapea, verhiötä pidempi, noin 8 mm pitkä kota.[1] Jauhoesikko kukkii touko–kesäkuussa.[2][3]
Jauhoesikon suomenkielinen nimi ja tieteellisen nimen lajinimi viittaavat kasvin kukkavarren ja lehtien alapinnan nuppimaisten karvojen eritteeseen, jotka saavat pinnan näyttämään jauhoiselta.[2]
Jauhoesikko muistuttaa paljolti norjanesikkoa (Primula scandinavica). Muista esikkolajeista lapinesikolla (Primula stricta) sekä nuokkuesikolla (Primula nutans) on myös violetit kukat, kuten jauhoesikolla.[3]
Jauhoesikkoa tavataan Suomessa luonnonvaraisena nykyisin vain Ahvenanmaalla, joskin vanhoja havaintoja jauhoesikosta on myös Varsinais-Suomesta ja muualtakin.[4] Gotlannissa ja Öölannissa jauhoesikko on melko tavallinen.[2][3]
Jauhoesikko kasvaa kosteilla kalkkipitoisilla niityillä sekä letoilla, laitumilla ja rannoilla.[2][3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.