Jatkosodan heimosoturit
From Wikipedia, the free encyclopedia
Jatkosodan heimosoturit olivat jatkosodassa (vuosina 1941–1944) Suomen puolustusvoimien yksiköitä, joissa palveli tverin-, vienan- ja aunuksenkarjalaisia, inkeriläisiä, vepsäläisiä, komeja, virolaisia, saamelaisia sekä muita suomensukuisiin heimoihin kuuluneita miehiä. Näistä osa oli siirtynyt Suomeen vuoden 1918 jälkeen, ja osa oli suomalaisten sotavangiksi jääneitä puna-armeijan sotilaita.[1][2] Noin tuhat suomensukuista sotavankia palveli Suomen armeijassa[3]. Lisäksi joukoissa palveli amerikansuomalaisia, ruotsinsuomalaisia, siperiansuomalaisia ja sellaisia suomalaisia, jotka olivat muuttaneet aikaisemmin Neuvostoliittoon.[1][2]
Heti jatkosodan alussa suomalaiset heimoaktivistit ajoivat ajatusta heimoprikaatin perustamisesta, johon kuuluisi Itä-Karjalan suomensukuisten kansojen pataljoonia, virolaisista muodostettu pataljoona ja niin sanottu Prometheus-joukko, jossa olisi muita Neuvostoliiton vähemmistökansojen jäseniä kuin suomensukuisia. Päämaja ei suostunut Prometheus-joukon perustamiseen.[4] Erityisesti näitä heimoaatteellisia tavoitteita ajoi Akateeminen Karjala-Seura. Sekä presidentti Risto Ryti että ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim olivat hyvin ymmärtäväisiä heimoaatetta kohtaan jatkosodan alkuvaiheessa.[5]