Japaninankerias
kalalaji / From Wikipedia, the free encyclopedia
Japaninankerias, joskus myös unagi, (Anguilla japonica) on läntisellä Tyynellämerellä elävä ankerias, joka on Atlantin ankeriaiden tapaan vaelluskala. Se syntyy Mariaanien haudan lähistöllä ja vaeltaa toukkana ja sittemmin lasiankeriaana Itä-Aasian jokiin ja makeisiin vesiin, joissa se viettää aikuisuutensa ja kasvaa, kunnes palaa lisääntymään synnyinpaikkaansa. Kala on muodoltaan pitkulaisen käärmemäinen, sen pää on pieni ruumiiseen nähden. Kala on kuta kuinkin yksivärinen.[2]
Japaninankerias | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Ankeriaskalat Anguilliformes |
Heimo: | Ankeriaat Anguillidae |
Suku: | Anguilla |
Laji: | japonica |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Japaninankeriasta tavataan luonnonvaraisena Kiinassa, Taiwanilla, Etelä-Koreassa, Vietnamissa[3] ja Filippiineillä. Lajia pidetään Japanissa suurena herkkuna, ja lajia viljellään siellä. Laji on vähentynyt huomattavasti. Syiksi on arvioitu saastumista, ylikalastusta ja El Niñon kaltaisten luonnonilmiöiden lisääntymistä.[2][4] Lajilla on myös loisena nematodi, joka on tarttunut myös Atlantin ankeriaisiin.[5] Japaninankeriaan on arveltu olevan ainoa tunnettu selkärankainen, joka tuottaa lihaksistossaan itsevalaisevaa proteiinia. Itsevalaiseva ominaisuus ilmenee vain bilirubiinin läsnä ollessa, ja kyvystä on arveltu olevan hyötyä maksasairauksien tutkimisessa.[3]