Iset
Joki Venäjällä From Wikipedia, the free encyclopedia
Joki Venäjällä From Wikipedia, the free encyclopedia
Iset (ven. Исе́ть) on Venäjällä Uralin federaatiopiirissä Sverdlovskin-, Kurganin- ja Tjumenin alueella virtaava Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee keskisen Uralvuoriston itäpuolella taigan alueella.[4]
Joen lähteet sijaitsevat Jekaterinburgin ympäristössä ja joen lähteeksi on mainittu Isetin tekojärvi. Joki virtaa 606 kilometriä kunnes se yhtyy Pamjatnojen kylässä [2] (ven. Памятное) Toboljokeen 437 kilometriä [3] ennen Irtyšjoen yhtymäkohtaa. Joen korkeusero lähdejärvestä suistoon, joka on 50,8 metriä mpy., on noin 200 metriä. Joen keskimmääräiseksi kaltevuudeksi saadaan silloin 0,33 metriä kilometrille. Irtyšjoki on Pohjoiseen jäämereen laskevan Objoen suuri sivujoki.[3][4][lower-alpha 2][lower-alpha 1]
Joen pääuoma saa nykyään alkunsa Sverdlovskin alueella sijaitsevan Jekaterinburgin ulkopuolelle nostetusta Isetin tekojärvestä. Jo ennen joen saapumista kaupunkiin, virtaa se kolmen muun tekojärven eli Melkojeen (ven. Мелкое), Verhne-Isetskin (ven. Верхне-Исетский) ja kaupungin keskustan järven läpi. Heti kaupungin ulkopuolella se kulkee Nižne-Isetckin (ven. Нижне-Исетский) tekojärven läpi. Sverdlovskin alueella se virtaa matkallaan Aramilin ja Kamensk-Uralskin kautta. Kurganin aluerajan ylitettyään se saapuu ensin Kataiskiin. Joki on laskeutunut ensin Uralvuorten itärinteiltä alas Länsi-Siperian alangolle, missä sen alkaa Kurganin alueella meanderoida sitä enemmän, mitä lähemmäksi suistoa se lähestyy. Joki virtaa alangolla aluksi itään kulkien ensin Dalmatovon ja sitten Šadrinskin läpi. Sitten joki kääntyy koilliseen. Suistoalue sijaitsee Tjumenin alueella noin 40 kilometriä Tjumenista itään. Joki on navigoitavissa suistosta ylös aina Šadrinskiin asti.[1][4]
Iset ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 58 900 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen [3], jonka pinta-ala on 2,0 % koko Objoen valuma-alueesta. Taulukossa on lueteltu suurimmat Isetin sivujoet (osa tiedoista puuttuvat):
| yhtyy Isetiin (km suusta) |
nimi | nimi (ven. ) |
pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 11 | Ingala | Ингала (Боровая Ингала, Горлянка) | 91 | 581 | 1 |
| 18 | Bolšaja Ingala | Большая Ингала (Ингала) | 69 | 393 | 1 |
| 38 | Abitser | Абицер | 17 | 1 | |
| 58 | nimetön | 34 | 1 | ||
| 61 | Ivka | Ивка | 14 | 1 | |
| 76 | Beškilka | Бешкилька | 44 | 1 | |
| 87 | Beškil | Бешкиль | 54 | 345 | 1 |
| 104 | Juzja | Юзя | 38 | 1 | |
| 114 | Irjum | Ирюм | 85 | 932 | 1 |
| 120 | nimetön | 12 | 1 | ||
| 143 | Mostovka | Мостовка | 53 | 530 | 1 |
| 161 | Tšarnaja | Чарная | 19 | 1 | |
| 164 | Kamyševka | Камышевка | 12 | 1 | |
| 173 | Boris | Борис | 15 | 1 | |
| 175 | Tersjuk | Терсюк | 59 | 726 | 1 |
| 204 | Kyzylbaika | Кызылбайка | 25 | 1 | |
| 207 | Ik | Ик | 59 | 960 | 1 |
| 218 | Miass | Миасс | 658 | 21800 | 1 |
| 228 | Itškina | Ичкина | 86 | 1300 | 1 |
| 257 | Osinovka | Осиновка | 22 | 1 | |
| 281 | Barneva | Барнева | 97 | 2900 | 1 |
| 294 | Kanaš | Канаш (Колой) | 30 | 313 | 1 |
| 319 | Kanaš | Канаш | 25 | 1 | |
| 339 | Krutiška | Крутишка | 30 | 1 | |
| 346 | Suvaryš | Суварыш | 64 | 1310 | 1 |
| 353 | Tetša | Теча | 243 | 7600 | 1 |
| 387 | Kataika | Катайка | 22 | 1 | |
| 402 | Sinara | Синара | 148 | 6690 | 1 |
| 423 | Grjaznuha | Грязнуха | 13 | 1 | |
| 445 | Kamenka | Каменка | 57 | 715 | 1 |
| 464 | Kamyšenka | Камышенка | 32 | 1 | |
| 509 | Brusjanka | Брусянка (Малая Брусянка) | 39 | 235 | 1 |
| 521 | Kamenka | Каменка | 10 | 111 | 1 |
| 524 | Sysert | Сысерть (Полдневая Сысерть) | 76 | 1250 | 1 |
| 537 | Bobrovka | Бобровка | 15 | 1 | |
| 551 | Aramilka | Арамилка | 32 | 1 | |
| 555 | Istok | Исток | 18 | 1 | |
| 569 | Patrušiha | Патрушиха | 26 | 283 | 1 |
| 593 | Rešetka | Решетка | 26 | 178 | 1 |
Lähteet: 1 = [3]
Joki virtaa Uralvuoriston itäpuolella, missä ilmasto on mannermainen. Siellä sataa, kun ilmamassat tuovat kosteaa ilmaa Atlantintilta Uralin yli tai suoraan Pohjoiselta jäämereltä. Itä- ja kaakkoistuulet ovat pääsääntöisesti kuivia. Idästä saapuu alueelle korkeapaineita, jotka lukkiutuessaan alueelle aiheuttavat kesäisin pitkiä hellejaksoja ja talvella pakkaskausia. Uralin itäpuolen sateet ovat vähäisempiä kuin länsipuolella. Talvella joki jäätyy marraskuussa ja jäät lähtevät huhtikuussa.[6]
Joen keskivirtaamaa on havainnoitu mittauspisteessä, joka sijaitsee 105 kilometriä joen suistosta. Se on keskimmäärin 73,08 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Suurin joen virtaama saadaan keväisin, kun talven lumet sulaavat. Ennätys on mitattu huhtikuussa 1947, jolloin se oli 910 m³/s, vaikka keskiylivirtaama on 245,3 m³/s. Kevättulva laantuu kesäkuussa ja kesäsateet ylläpitävät joen uomassa vettä. Syksyllä sateet laantuvat kohden talvea ja kun vesi sataa lumena, voidaan joessa mitata pieniä alivirtaamia. Pienin alivirtaana 3,95 m³/s on tammikuulta 1937, vaikka keskialivirtaama onkin 21,3 m³/s.[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
.jpg)
