Iniö
Suomen entinen kunta, nykyisin osa Paraisia From Wikipedia, the free encyclopedia
Iniö on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja oli osa Länsi-Suomen lääniä. Kunta oli kaksikielinen, 70 prosentilla sen asukkaista oli äidinkielenään ruotsi ja 30 prosentilla suomi. Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi,[4] jonka nimi vuoden 2012 alussa muutettiin Paraisiksi.
| Iniö | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Parainen |
|
 |
 |
|
sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turunmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 150 |
| Hallinnollinen keskus | Norrby |
| Perustettu | 1869 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Houtskari Korppoo Nauvo Parainen Iniö |
| – syntynyt kunta | Länsi-Turunmaa (nykyään Parainen) |
| Pinta-ala |
334,63 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 64,83 km² |
| – sisävesi | 0,37 km² |
| – meri | 269,43 km² |
| Väkiluku |
249 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 3,84 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 12,4 % |
| – 15–64-v. | 61,8 % |
| – yli 64-v. | 25,9 % |
Iniön naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Brändö, Houtskari, Korppoo, Kustavi, Taivassalo ja Velkua. Kunnassa oli vuoden 2008 lopussa 249 asukasta, joten se oli lakkaamishetkellään Suomen toiseksi pienin kunta Sottungan jälkeen ja pienin Ahvenanmaan ulkopuolella sijainnut kunta.[2] Iniön pinta-ala oli 334,63 km², josta 64,83 km² on maata, 0,37 km² sisävesialueita ja loput 269,43 km² merivesialueita.[1]
Iniön vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1956.[5]
Iniössä toimii osavuosiasukasyhdistys Iniö deltidsboende – Iniön osavuosiasukkaat rf.
Iniössä on yli tuhat saarta ja luotoa, joista vakituisesti asutettuja ovat Iniölandet, Keistiö, Jumo, Åselholm, Kolko, Hepmo, Kvarnholm, Själö, Perkala, Lammholm ja Ytterstö. Näistä Iniölandet on Iniön pääsaari, jossa sijaitsevat kaikki palvelut. Iniö on osa Saariston Rengastietä, minkä ansiosta Iniöstä on hyvät yhteydet eri suuntiin. Iniöön pääsee maantielautalla, ja pienemmille saarille voi jatkaa matkaa yhteisaluksella ja losseilla.[6] Saarella on peruskoulu, päiväkoti, terveysasema, vanhainkoti, kirjasto ja kunnan aluekonttori.[7]
Iniön kylät ovat: Jumo, Keistiö, Kolkko[8][9] (Kolko), Norrby, Söderby ja Åselholm. Norrby on Iniön kirkonkylä.
Iniöstä on tehty pronssi- ja rautakausien aikaisia löytöjä. Pysyvä asutus on tullut saarelle viimeistään ruotsalaisten uudisasukkaiden myötä varhaiskeskiajalla.[10] Historiallisissa asiakirjoissa Iniö mainitaan ensimmäisen kerran Taivassalon kappeliseurakuntana vuonna 1554.[11] Iniön seurakunta itsenäistyi vuonna 1908.[12]
Iniössä oli talvisodan aikana Iniön erillinen vartioalue, mikä kuului Turun lohkoon.
Iniön asukasluku saavutti huippunsa 1890-luvulla, minkä jälkeen se laski tasaisesti. Vuonna 1950 Iniössä oli 598 asukasta, kymmenen vuotta myöhemmin 443 ja vuonna 1967 enää 367. Asukkaiden poismuuton vuoksi kokonaisia saaria autioitui; esimerkiksi 1950-luvun aikana Brattholmin, Halsön, Jämnholmin, Kevholmin, Lindön ja Velkarin saaret jäivät asumattomiksi. Kunnasta muuttaneet ovat olleet varsinkin nuoria.[13] Vuoden 1985 lopussa Iniössä oli 268 asukasta[14], ja vuoden 2001 alussa asukasluku oli 237.[15]
Iniön pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla vesilinnun lihasta ja perunasta keitetty fågelsoppa, jossa on perunasta ja vehnäjauhosta leivottuja ”klimppejä”.[16]
Maalaismaisemaa
Vanhoja rakennuksia
Iniön kirkko.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
