Ilo (etunimi)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Ilo on etunimi, joka kuvaa vanhempien tunteita lapsesta. Kansanvalistusseura esitti sitä miehennimeksi (9. lokakuuta) kalenterissaan vuonna 1883. Virossa nimi on johdettu kantasanasta ilu.[1]
Suomessa Ilo on ollut vuoden 2012 loppuun mennessä nimenä 224 miehellä ja yli 30 naisella.[2]