![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e3/Record_Summer_Heat_Bakes_Europe_%2528NESDIS_2018-08-10%2529.jpg/640px-Record_Summer_Heat_Bakes_Europe_%2528NESDIS_2018-08-10%2529.jpg&w=640&q=50)
Ilmaston lämpeneminen
viime vuosikymmeninä tapahtunut nousu maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän eli troposfäärin sekä merien pintakerroksen keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta esimerkiksi monet jäätiköt sulavat, kasvillisuus ja eläinlajisto muuttuvat, aavikot kasvavat, merenpinta nousee ja sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot, myrskyt, tulvat, hurrikaanit ja metsäpalot yleistyvät. Yleisessä keskustelussa ilmiöstä käytetään myös termiä ilmastonmuutos, mutta ilmastonmuutoksia on ollut maapallon historiassa lukuisia.
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Greenhouse-gas-emission-scenarios-01.png/640px-Greenhouse-gas-emission-scenarios-01.png)
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e3/Record_Summer_Heat_Bakes_Europe_%28NESDIS_2018-08-10%29.jpg/640px-Record_Summer_Heat_Bakes_Europe_%28NESDIS_2018-08-10%29.jpg)
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f8/Global_Temperature_Anomaly.svg/langfi-640px-Global_Temperature_Anomaly.svg.png)
Maapallon ilmasto on lämmennyt 1,1 celsiusastetta 1800-luvun lopun esiteollisesta ajasta vuoteen 2020. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan ihmisten toiminnasta syntyneet kasvihuonekaasut, erityisesti hiilidioksidi, ovat aiheuttaneet lähes kaiken tämän lämpenemisen.[1] Lämpeneminen on kiihtynyt viime vuosikymmenten aikana.[2] IPCC esitti jo loppuvuonna 1995 pidetyssä kokouksessa, että maapallon keskilämpötila nousee silloisesta 1,5–3 °C vuoteen 2100 mennessä.[3]
Ilmaston lämpeneminen johtuu ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden käytöstä liikenteessä ja energiantuotannossa sekä maataloudesta, koska ne tuottavat paljon auringon lämpösäteilyä absorboivia kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia, typpioksidia ja metaania.[4] Suuri merkitys on myös metsien ja muiden hiilinielujen ja -varastojen häviämisellä, koska tällöin kasvillisuus sitoo vähemmän ilmakehän hiiltä. Globaali metsäkato on aiheuttanut noin kymmenen prosenttia ilmaston lämpenemisestä.[5]
IPCC arvioi, että ilman lisätoimia ilmasto lämpenee neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä verrattuna esiteolliseen aikaan.[2] IPCC:n näkemyksiin yhtyvät ainakin 30 tiedeakatemiaa ja -yhteisöä, mukaan lukien G8-maiden sekä Brasilian, Kiinan ja Intian kansalliset tiedeakatemiat.[6]
Maailmanlaajuisella lämpötilojen nousulla on monia vaikutuksia, kuten merenpinnan nousu ja sademäärien muutokset. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten helleaallot, rankkasateet, kuivuus ja myrskyt ovat yleistyneet ja voimistuneet, mikä on lisännyt ihmisten kuolleisuutta ja ilmastopakolaisuutta. Hurrikaanien voimakkuus ja niiden aiheuttamat tuhot ovat lisääntyneet.[7] Voimakkaiden hurrikaanien frekvenssi on kasvanut, mutta pienempien määrästä ei ole selvyyttä.[8] Metsäpalojen määrä ja voimakkuus ovat monilla alueilla jopa tuplaantuneet 20 vuodessa.[9] Jäätiköt ovat sulaneet ja monet eläinlajit kuolleet sukupuuttoon. Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut taloudellisia vahinkoja maanviljelykselle, metsille, kalastukselle ja turismille.[10]
Ilmasto ei tule lämpenemään tasaisesti eri puolilla planeettaa. Lukuisten takaisinkytkentöjen yhteisvaikutuksen ennustamisen vaikeus hankaloittaa kuitenkin maantieteellisten ennusteiden laatimista[11].
Ilmaston lämpenemisestä käytävä julkinen keskustelu käsittelee ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä ja kustannuksia. Suurin osa maailman valtioista on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen, jonka tavoitteena on kasvihuonepäästöjen rajoittaminen niin, että maapallon keskilämpötilan nousu jäisi selvästi alle kahden asteen.[12]
IPCC:n raporttien, mm. vuoden 2014 raportin (AR5) mukaan eri menetelmin ja eri oletuksin tehdyt tutkimukset ovat päätyneet samaan johtopäätökseen: ilmastonmuutoksen kokonaisvaikutukset ovat erittäin mittavia niin ihmisen hyvinvointiin, talouskasvuun, maatalouteen ja muihin elinkeinoihin, luonnon ekosysteemeihin kuin luonnon tuottamiin ekosysteemipalveluihin.[13]tarkistettava Maailman ilmatieteen järjestön entisen pääsihteeri Petteri Taalaksen mukaan on silti halvempaa torjua ilmastonmuutosta kuin sietää se. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on erittäin kallista. Tärkeintä on päästä eroon fossiilisista polttoaineista: kun voimala tai auto vanhenee, se voidaan korvata päästöttömällä. Uusiutuva energia, kuten tuuli- ja aurinkovoima, ydinvoima sekä sähköinen liikenne ovat avainasemassa. Myös hiilinielujen suojelu on välttämätöntä.[14][15]