Ilmastointi tarkoittaa sisäilman käsittelyä, esim. viilentämistä koneellisesti. Toisinaan ilmastoinnilla vaikutetaan myös sisäilman kosteuteen. Arkikielessä ilmastoinnilla tarkoitetaan virheellisesti myös pelkkää ilmanvaihtoa.
Kylmän lähde on usein sähköllä toimiva lämpöpumppu.
Huoneilman viilennystä voidaan tuottaa myös käyttämällä syvän järven viileää pohjavettä. Tällaista tekniikkaa kutsutaan myös nimellä kaukokylmä, jos viilennystä jaetaan kaukolämpöverkon tapaan.[1]
Historia
Ilmastoinnin perusajatusta on sovellettu jo muinaisessa Egyptissä, jossa ripustettiin kaisloja ikkunaan ja ne kostutettiin valuvalla vedellä. Tämä prosessi teki ilmasta kosteampaa. Muinaisessa Roomassa Akveduktin vettä kierrätettiin talojen seinien läpi talojen jäähdyttämiseksi.
Nykyaikaisen ilmastoinnin kehittäjänä pidetään Willis Carrieriä, joka vuonna 1902 suunnitteli Brooklynissa toimivalle ja laatuongelmista kärsivälle kirjapainolle ilmastointijärjestelmän. Patentin Carrier sai keksinnölleen 1906.[2]
Ensimmäinen siirrettävä, ikkunalle sijoitettava ilmastointilaite oli Philco-Yorkin Cool Wave, joka tuli myyntiin 1938. Philco oli iso yhdysvaltalainen radioiden ja erilaisten kodinkoneiden valmistaja ja York Ice Machinery Company oli taas erikoistunut teollisuusrakennusten jäähdytykseen. Ilmastointilaite toimii samalla tavalla kuin jääkaappi, jonka sisällä on myös lämpöpumppu. Siirrettävän ilmastointilaitteen tarkoitus on jäähdyttää huoneilmaa ja ilmasta tiivistynyt vesi kerääntyy sen sisään, jollei sitä ole johdettu ulos tai viemäriin. Thomas Midgley (1889-1944) oli vuonna 1930 kehittänyt freonin turvalliseksi kylmäaineeksi jäähdytyskoneisiin, joissa aikaisemmin käytettiin myrkyllisiä aineita, kuten ammoniakkia. Cool Wave käytti freonia.[2]
Vaikutus
Ympäristövaikutukset
Tilojen jäähdytys, mukaan lukien ilmastointi, käytti vuonna 2016 maailmanlaajuisesti 2 021 terawattituntia energiaa, josta noin 99 prosenttia oli sähköä, Kansainvälisen energiajärjestön vuoden 2018 ilmastointilaitteiden tehokkuusraportin mukaan.[3][4][5] Raportissa ennustetaan, että tilojen jäähdytyksestä johtuva sähkönkulutus kasvaa noin 6 200 TWh:iin vuoteen 2050 mennessä[6][7] ja että tällä hetkellä havaitun kehityksen myötä tilojen jäähdytykseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt kaksinkertaistuvat: 1,135 miljoonasta tonnista (2016:) 2,070 miljoonaan tonniin.
Terveysvaikutukset
Kuumalla säällä ilmastointi voi estää lämpöhalvauksen, liiallisesta hikoilusta johtuvan nestehukan ja elektrolyyttihäiriöiden aiheuttaman nestehukan ja munuaisten vajaatoiminnan[8] sekä muiden hypertermiaan liittyvien ongelmien lisäksi. Ilmastointia (mukaan lukien suodatus, kostutus, jäähdytys ja desinfiointi) voidaan käyttää puhtaan, turvallisen ja hypoallergeenisen ilmapiirin luomiseen[9] sairaaloiden leikkaussaleissa ja muissa tiloissa, joissa asianmukainen ilmapiiri on kriittinen potilasturvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Sitä suositellaan joskus kotikäyttöön allergikoille, erityisesti homeallergikoille.[10][11] Huonosti huolletut jäähdytystornit voivat kuitenkin edistää mikro-organismien, kuten Legionella pneumophilan, Legioonalaistaudin aiheuttajan, kasvua ja leviämistä.[12][13] Kunhan jäähdytystorni pidetään puhtaana (yleensä kloorikäsittelyllä), nämä terveyshaitat voidaan välttää tai vähentää.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
