maksutta jaettu sanomalehti From Wikipedia, the free encyclopedia
Ilmaisjakelulehti on ilmoitusmyyntituloin kustannettava lehti, jota jaetaan lukijoille ilmaiseksi joko suoraan kotiin kannettuna tai saatavissa jakajilta niin sanottuna käsijakeluna.[1]
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Kaupunkilehti on kaupungin tai sitä vähän laajemman alueen asioihin keskittyvä ilmaisjakelulehti.[2] Se ei ole tilattava vaan se joko jaetaan suoraan postiluukkuun tai on saatavissa jakelupisteistä. Sen tulot muodostuvat ilmoitustuloista. Kaupunkilehdellä ei ole virallista levikkiä vaan ilmoittaa usein jakelumäärän. Kaupunkilehtien kustantajat ovat tavallisesti pelkästään ilmaisjakelulehtiin keskittyviä yrityksiä, mutta toisinaan niiden omistajiin kuuluvat myös varsinaiset lehtikustannusyhtiöt. Joissakin Suomen kaupungeissa ilmestyy useampia kaupunkilehtiä kuin yksi.
Ensimmäiset lukijoille maksuttomat lehdet syntyivät 1800-luvun lopun Britanniassa, kun Manchesterissä alettiin painaa Cheadle and Teen Times -nimistä lehteä. 1800-luvulla tiedetään ilmaisjakelulehtiä painetun myös Australiassa ja Sveitsissä. Maailmansotien välinen aika oli kaupunkilehtien syntymisen aikaa muun muassa Yhdysvalloissa, Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa. Tanskassa ilmaisjaeltuja niin sanottuja aluelehtiä oli 1970-luvun puolivälissä 325, Ruotsissa 109 ja Suomessa viitisentoista. Suomen kaupunkilehtien määrä kasvoi seuraavien viiden vuoden kuluessa yhdeksällä, joten 1970-luvun loppupuolta voidaan pitää Suomen kaupunkilehdistön nopeimpana kasvukautena. Britanniassakin 1970-luvun talouslama oli ilmaisjakelulehtien kasvun aikaa, kun mainostajat halusivat löytää tilattuja sanomalehtiä edullisempia ja paremmin yleisönsä tavoittavia mainosvälineitä.[3]
1930- ja 1940-luvuilla ainakin Turussa ja Torniossa kokeiltiin julkaista niin sanottuja ilmoituslehtiä, jotka koostuivat pelkistä mainoksista. Niiden välissä saattoi olla taittopalana jokin lyhyt teksti, kuten vitsi. Vuonna 1952 perustetussa Oulun Ilmoitus-Sanomissa oli ilmoitusten joukossa pakinoita, sarjakuvia, sananlaskuja ja luettelo radio-ohjelmista. Kuopion Ilmoitus-Sanomat alkoi ilmestyä 1955 ja Espoon Tapiola tänään vuotta aiemmin, mutta varsinaisesti ensimmäisenä kaupunkilehtenä Suomessa pidetään Urpo Lahtisen 1957 perustamaa ja yhä ilmestyvää Tamperelainen-lehteä.[4]
Jo puolen vuoden kuluttua Tamperelaisen aloittamisesta syntyi Kuopioon Uutis-Kukko, jota seurasivat Turkulainen, Oulu-lehti ja Porilainen. Jyväskylään perustettiin Jyväs-Jussi, Lappeenrannassa alkoi ilmestyä Uutismies ja Vaasassa ruotsinkielistä rannikkoaluetta laajemminkin peittävä Österbotniska Kuriren.[5]
Vuonna 1959 suomalaiset kaupunkilehdet perustivat Paikallislehtien liiton, mutta nimen rekisteröinti jäi hoitamatta loppuun. Niinpä silloinen Pitäjänlehtien Liitto nappasi nimen itselleen, ja ilmaislehtien yhteisjärjestöstä tuli Kaupunkilehtien Liitto.[5]
Ilmaisjakelulehdet jaettiin 1950-luvulla Postin välityksellä edullisella sanomalehtitaksalla, kunnes vuoden 1960 alussa Posti ilmoitti, ettei pidä kaupunkilehtiä sanomalehtinä. Se tarjosi vaihtoehtona ryhmäristiside-nimistä jakelutapaa, jossa lehdet olisi jaettu neljän päivän kuluessa alueen talouksiin. Ajankohtaisuus olisi kaupunkilehtien mielestä kuitenkin kärsinyt niin pahasti, että ne päättivät rakentaa kullekin paikkakunnalle oman jakelujärjestelmänsä.[5]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
(t) = tabloidi, (b) = broadsheet
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.