![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/18/ATM_Oxygen_Content_fi.svg/langfi-640px-ATM_Oxygen_Content_fi.svg.png&w=640&q=50)
Ilma
kaasuseos / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Tämä artikkeli käsittelee ainetta. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/18/ATM_Oxygen_Content_fi.svg/640px-ATM_Oxygen_Content_fi.svg.png)
Ilmaa pidettiin kauan yhtenä neljästä alkuaineesta. Vasta 1700-luvun lopulla osoitettiin, että se sisältää useita eri aineita, joista eniten on typpeä ja happea.
Maan pinnan läheisyydessä kuiva ilma sisältää eri kaasuja seuraavina pitoisuuksina (tilavuudesta):
- typpeä 78,084 %
- happea 20,946 %
- argonia 0,934 %
- hiilidioksidia 0,040 %
- neonia 0,001818 %
- heliumia 0,000524 %
- metaania 0,0001745 %
- kryptonia 0,000114 %
- vetyä 0,000055 %
Ilma sisältää myös vesihöyryä vaihtelevia määriä, yleensä noin 1 %.
Ilman ominaisuuksia:
- Puhdas ilma on hajutonta, väritöntä ja mautonta.
- tiheys IUPAC standardin mukaisessa NTP-tilassa (lämpötila 0 °C, paine 1 000 hPa) 1,2754 kg/m3
- tiheys lähteen ilmoittamissa olosuhteissa (lämpötila 0 °C, paine 1013 hPa) 1,293 kg/m3[1]
- tiheys NIST standardin mukaisessa NTP-tilassa (lämpötila 20 °C, paine 1 013 hPa) 1,204 kg/m3
- tiheys ISA Standardin mukaisessa ilmakehässä 1,225 1,293 kg/m3 (lämpötila 15 °C , paine 1 013 hPa)
- ominaislämpökapasiteetti 1 010 J/(K·kg)