isojen ihmisapinoiden heimoon kuuluva nisäkässuku From Wikipedia, the free encyclopedia
Ihmiset (Homo) on isojen ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon kuuluva nisäkässuku, joka sisältää modernit ihmiset ja näiden läheiset sukulaislajit. Suvun on arvioitu olevan 1,5–2,5 miljoonaa vuotta vanha. Kaikki muut suvun lajit ja alalajit kuin ihminen (Homo sapiens) ja sen nimialalaji Homo sapiens sapiens ovat kuolleet sukupuuttoon.
| Ihmiset | |
|---|---|
 Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Yläheimo: | Ihmisapinat Hominoidea |
| Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
| Suku: |
Ihmiset Homo Linnaeus, 1758 |
| Katso myös | |
Jotkut tutkijat ovat arvelleet joidenkin Australopithecusten saattaneen olla ihmisen esivanhempia.[1] Kenianesi-ihminen (Kenyanthropus platyops) on noin 3,5 miljoonan vuoden ikäinen laji.[2] Kenianesi-ihmisen suhdetta ihmisen kehityslinjaan ei vielä tiedetä varmasti. Jos se osoittautuu ihmisen kantamuodoksi, useimmat Australopithecukset eivät sitä silloin voisi olla.[3]
Ihmisten suvun (Homo) katsotaan yleisimmin kehittyneen 2–2,5 miljoonaa vuotta sitten, vaikkakin jotkut katsovat sen kehittyneen jo yli neljä miljoonaa vuotta sitten. Ihmisten kehityslinjaan kuuluvia mutta usein harvalukuisia fossiileja on ollut usein vaikea sijoittaa apinaihmisiin tai ihmisiin.[4] Joidenkin tutkijoiden mukaan Etiopian Ledi-Gerarusta löydetty 2,8 miljoonaa vuotta vanha fossiili edustaa varhaisinta tunnettua ihmistä ja yhdistää Australopithecus afarensiksen ihmisen sukuun.[5]
Pystyihmisiin luetaan useita kahdella jalalla liikkuvia ihmislajeja, jotka elivät eri puolilla Vanhaa maailmaa 1,9 miljoonaa – 50 000 vuotta sitten. Ne polveutuivat mahdollisesti jostakin kantapystyihmislajista, vaikkakin aiemmin on pidetty mahdollisena että niitä edeltävä laji olikin kätevä- tai turkananihminen. Pystyihmiset hävisivät yksi kerrallaan sukupuuttoon kehittyneempien ihmistyyppien tieltä.[6]
Heidelberginihmisen uskotaan yleisimmin kehittyneen Afrikassa afrikanihmisestä (Homo ergaster) 700 000–600 000 vuotta sitten ja levinneen sitten Eurooppaan ja Aasiaan. Heidelberginihmisestä kehittyi Euroopassa neandertalinihminen, Aasiassa denisovanihminen ja Afrikassa nykyihminen.[7]
Nykyihmiset lähtivät Afrikasta noin 60 000 vuotta sitten. He levittäytyivät Etelä-Aasiaan noin 50 000 vuotta sitten ja saapuivat Australiaan viimeistään 40 000 vuotta sitten.[8] Euroopasta on löytynyt nykyihmisen jäänteitä 41–45 tuhannen vuoden takaa.[9] Viimeisimpänä ihminen saapui Alaskan kautta Aasiasta Amerikkaan 30 000–10 000 vuotta sitten.
Ihmisen historiassa on ollut tavallista, että samaan aikaan on elänyt useita ihmislajeja. Nykyihminen on ainoa jäljellä oleva ihmislaji. Nykyihmisen kanssa samaan aikaan esiintyivät ennen sukupuuttoaan myös neandertalinihminen (40 000 vuotta sitten)[10], floresinihminen (12 000 vuotta sitten), denisovanihminen (40 000 vuotta sitten), pystyihminen (50 000 vuotta sitten) ja mahdollisesti myös Homo naledi (236 000–335 000 vuotta sitten).[11][12]
| laji | esiintymisaika (miljoonaa vuotta sitten) | esiintymisalue | aikuisen pituus (m) | aikuisen paino (kg) | aivotilavuus (cm³) | fossiililöydökset | löydetty |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| H. naledi[13] | >2,5, mahdollisesti 0,2–0,3 | Etelä-Afrikka | 1,50 | useita | 2013 | ||
| H. gautengensis[14] | >2,0–0,6 | Etelä-Afrikka | 0,90 | 1 | 2010 | ||
| H. habilis | 2,5–1,5 | Afrikka | 1,0–1,5 | 30–55 | 600 | monia | 1964 |
| H. rudolfensis | 1,9 | Kenia | 1 kallo | 1972/1986 | |||
| H. georgicus | 1,8–1,6 | Georgia | 600 | muutamia | 1999/2002 | ||
| H. ergaster | 1,9–1,25 | Itä- ja Etelä-Afrikka | 1,9 | 700–850 | monia | 1975 | |
| H. erectus | 2 (1,25)–0,3 | Afrikka, Euraasia (Jaava, Kiina, Kaukasus) | 1,8 | 60 | 900–1100 | monia | 1892 |
| H. cepranensis | 0,8? | Italia | 1 kallo | 1994/2003 | |||
| H. antecessor | 0,8–0,35 | Espanja, Englanti | 1,75 | 90 | 1000 | 3 löytöpaikkaa | 1997 |
| H. heidelbergensis | 0,6–0,25 | Eurooppa, Afrikka, Kiina | 1,8 | 60 | 1100–1400 | monia | 1908 |
| Denisovanihminen | 0,03 (löydetyt ajoitettu) | Siperia | muutama | 2008 | |||
| H. neanderthalensis | 0,23–0,04 | Eurooppa, Länsi-Aasia | 1,6 | 55–70 (tukevarakenteinen) | 1200–1700 | monia | (1829)/1864 |
| H. rhodesiensis | 0,3–0,12 | Sambia | 1300 | vain muutamia | 1921 | ||
| H. sapiens | 0,25–nykypäivä | elää ympäri maapallon | 1,4–1,9 | 55–80 | 1000–1850 | elossa | (1758) |
| H. sapiens idaltu | 0,16 | Etiopia | 1450 | 3 pääkoppaa | 1997/2003 | ||
| H. floresiensis | 0,10–0,012 | Indonesia | 1.0 | 25 | 400 | 7 yksilöä | 2003/2004 |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
