![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5e/Hoysala_Empire_extent.svg/langfi-640px-Hoysala_Empire_extent.svg.png&w=640&q=50)
Hoysala
From Wikipedia, the free encyclopedia
Hoysala oli mahtava eteläintialainen valtakunta, joka hallitsi nykyistä Karnatakan osavaltiota vuosina 1040–1346. Valtakunnan pääkaupunki oli aluksi Belurissa, myöhemmin Halebidussa.[1][2]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5e/Hoysala_Empire_extent.svg/640px-Hoysala_Empire_extent.svg.png)
Hoysalan hallitsijat olivat lähtöisin Karnatakan vuoristoisilta seuduilta. He käyttivät hyväkseen Länsi-Chalukyan ja Kalachurin kuningaskuntien välistä sotaa ja laajensivat valta-aluettaan Karnatakaan ja Kaverijoen pohjoispuolelle nykyisen Tamil Nadun alueelle. 1200-luvun alussa he hallitsivat pääosaa nykyisestä Karnatakasta, osia Tamil Nadusta ja Andhra Pradeshin länsiosia Deccanin ylängöllä.
Hoysalan valtakausi oli tärkeää aikaa kuvataiteiden, arkkitehtuurin ja uskonnon kehittymiselle Etelä-Intiassa. Nykyisin Hoysalat muistetaan ennen kaikkea temppeliarkkitehtuuristaan. Yksi tunnetuimmista on Somnathpurin temppeli, joka on rakennettu vuonna 1260.[3] Temppeleitä on säilynyt yli sata. Hallitsevat uskonnot olivat jainalaisuus ja vaishnavismi eli vishnulaisuus, eräs hindulaisuuden pääsuuntauksista. [4] Kuningas Vishnuvardhana rakennutti useita temppeleitä osoittaakseen taloudellista ja sotilaallista riippumattomuuttaan. Kaiken kaikkiaan Hoysalan valtiaat rakennuttivat noin 1500 temppeliä.[5] Kannadaa ja sanskriittia käytettiin molempia kirjallisuuden kielinä.
Hoysalan talous perustui maanviljelyyn.[6] Viljelymaat oli organisoitu kaksitasoiseen feodaalijärjestelmään. Valtion kustannuksella rakennutettiin tekoaltaita kastelua varten, sekä kattava tieverkosto.