From Wikipedia, the free encyclopedia
Howard Zinn (24. elokuuta 1922 New York, Yhdysvallat – 27. tammikuuta 2010 Santa Monica, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen historioitsija, historian professori, yhteiskuntatieteiden professori, ihmisoikeusaktivisti, yhteiskuntakriitikko ja näytelmäkirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on bestseller A People's History of the United States. Howard Zinn oli tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija ja sodanvastustaja Yhdysvalloissa. Hän piti luentoja ja viimeksi hän oli otsikoissa vastustaessaan Irakin sotaa. Zinn kuoli 87-vuotiaana sydäninfarktiin.[1]
.jpg)
Zinn syntyi Brooklynissä asuneeseen työläisperheeseen ja kasvoi siinä ympäristössä. Nuoruudessaan Zinn toimi satamatyöläisenä. Perhe oli köyhä ja Zinn kertoi ettei kotitaloudessa ollut ainuttakaan kirjaa. Ensimmäisen kirjansa, joka oli Tarzan ja Oparin aarteet, Zinn löysi kadulta. Kun vanhemmat havaitsivat innostuksen kirjoihin he ostivat pojalleen Charles Dickensin tuotantoa. Zinn itse kertoi lapsuudestaan elämäkertadokumentissa You Can´t Be Neutral On a Moving Train.
Zinn osallistui toiseen maailmansotaan USA:n ilmavoimien pommikonemiehistössä 1943–1945. Zinn oli mukana pommituslennolla, jossa Yhdysvallat käytti ensimmäisen kerran napalmia. Zinn kertoi laivueensa pommittaneen saksalaisia, jotka olivat ranskalaisessa kaupungissa odottamassa sodan loppua. Pommituksessa kuoli saksalaisten lisäksi ranskalaisia siviilejä. Myöhemmin Zinn kertoi pommituslentojen panneen alulle hänen pasifisminsa, sillä myöhemmin hän näki, mitä tuhoa pommit tekivät saksalaisissa kaupungeissa. Tuosta kokemuksesta kumpusi hänen näkemyksensä ”että ei ole olemassa oikeutettua sotaa”.
Howard Zinn suoritti B.A. (Bachelor of Arts) -tutkinnon New Yorkin yliopistossa, minkä jälkeen hän jatkoi opiskelua Columbian yliopistossa, jossa hän suoritti filosofian tohtorin tutkinnon 1958. Zinn jatkoi uraansa historian professorina Spelman Collegessa (1959–1963) ja yhteiskuntatieteiden professorina Bostonin yliopistossa (1964–1988). Zinn oli vieraileva professori myös muun muassa Pariisin yliopistossa.
FBI:n raportin mukaan Zinn liittyi kommunistipuolueeseen vuonna 1949 ja oli jäsen 1950-luvun alkuvuosina. FBI:n kuulusteluissa Zinn kielsi jäsenyyden.[2][3] Ihmisoikeusaktivisminsa Zinn aloitti Spelman Collegessa liittymällä mustille oikeuksia vaatineeseen kansalaisoikeusliikkeeseen (1955–1968). Zinn toimi neuvonantajana Student Nonviolent Coordinating Committeessa (SNCC), joka oli yksi kansalaisoikeusliikkeen pääorganisoijista. Toimintansa takia Zinn erotettiin Spellman Collegesta vuonna 1963, ja hän siirtyi Bostonin yliopistoon, jossa hänestä tuli merkittävä Vietnamin sodan vastustaja.
Howard Zinnin tunnetuin kirja on A People's History of the United States. Se on valtavirtahistoriasta poikkeava kuvaus, joka keskittyy muun muassa intiaanien, naisten ja työläisten asemaan Yhdysvaltojen historiassa. Kritiikkiä kirjaa kohtaan on esitetty siitä, että se kriitikoiden mukaan ylikorostaa luokkaeroja ja esittää valtaa pitävien tavoitteet liian synkkinä. Kirja julkaistiin vuonna 1980 ja sitä on myyty yli miljoona kappaletta.
Vuonna 2003 Zinn sai Prix des Amis du Monde Diplomatique -palkinnon kirjansa ranskankielisestä versiosta.
Zinn otti korkeasta iästään huolimatta yhä kantaa polttaviin poliittisiin kysymyksiin. Vuonna 2004 Zinn osallistui kirjeeseen, joka lähetettiin Venezuelan presidentille Hugo Chavezille. Kirjeessä Zinn ja muun muassa Naomi Klein, Jesse Jackson ja Dennis Kucinich ilmaisivat tukensa ja solidaarisuutensa Chavezin ajamille sosiaaliohjelmille.[4]
Vuoden 2008 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Zinn ilmoitti kannattavansa Barack Obamaa, koska kertoi näkevänsä Obamassa orastavan uudistusten mahdollisuuden. Zinn myös huomautti, että vain voimakas kansanliike auttaisi vauhdittamaan Obaman lupaamia uudistuksia ja saisi aikaan todellisia muutoksia.[5]
Zinn kritisoi Obaman saamaa Nobelin rauhanpalkintoa sanoen, että palkinto tulisi jakaa saavutusten ja sodan päättämisen myötä. Obaman Zinn katsoi antaneen pelkkiä lupauksia ja samalla jatkaneen kuolettavia sotia Irakissa, Afganistanissa ja Pakistanissa.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
