ihmislaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Homo luzonensis on sukupuuttoon kuollut ihmislaji, jonka luita on löytynyt luolasta Luzonin saarelta Filippiineiltä. Laji asui saarella vielä noin 50 000–67 000 vuotta sitten.[1]
Homo luzonensis | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Kädelliset Primates |
Yläheimo: | Ihmisapinat Hominoidea |
Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
Suku: | Ihmiset Homo |
Laji: | luzonensis |
Kaksiosainen nimi | |
Homo luzonensis |
Laji nimettiin huhtikuussa 2019 edellisten runsaan kymmenen vuoden aikana löytyneiden luiden perusteella.[2] Luita löytyi 13 kappaletta: seitsemän hammasta ja kuusi muuta pientä luuta. DNA:ta luista ei saatu eristettyä, sillä trooppinen ilmasto on tuhonnut sen.[1]
Koska lajin esi-isät saapuivat Luzoniin arviolta viimeistään 700 000 vuotta sitten, laji on liian vanha edustaakseen denisovanihmisen eteläistä haaraa.[3] Kivityökalujensa perusteella H. luzonensis polveutuu ehkä Homo erectuksesta. Näin ollen sen kehityslinja erkaantui nykyihmisen kehityslinjasta kaksi miljoonaa vuotta sitten.[4] On mahdollista, että H. luzonensis eli saarellaan samaan aikaan kuin nykyihminen, joka oli noihin aikoihin levittäytymässä maapallolle. Geenitesteissä ei kuitenkaan ole löydetty todisteita siitä, että se olisi risteytynyt nykyihmisen kanssa.[3]
Lajin pituus oli alle 120 senttiä, ja sillä oli kaareutuvat sormi- ja varvasluut.[2] Kaarevuus on arkaainen piirre ihmisissä. Lajilla oli kuitenkin nykyihmisen tapaan pienet ja muodoltaan yksinkertaiset hampaat. Sen yhdessä ylävälihampaassa oli kuitenkin kolme juurta, mikä on nykyihmisissä harvinaista.[1]
Päästäkseen Luzonille lajin täytyi kulkea jollakin tavalla avomeren yli, sillä Luzon ei ole koskaan ollut yhteydessä mantereeseen.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.