![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/Holmium%2528III%2529_oxide.jpg/640px-Holmium%2528III%2529_oxide.jpg&w=640&q=50)
Holmium(III)oksidi
kemiallinen yhdiste / From Wikipedia, the free encyclopedia
Holmium(III)oksidi on holmiumin yhdiste hapen kanssa. Se voidaan myös nimetä holmiumtrioksidiksi tai holmiumoksidiksi (Holmium esiintyy lähes aina +III hapetusluvulla, joten sekaantumisen vaaraa ei ole). Historiallisesti sitä on kutsuttu myös holmiaksi. Holmium(III)oksidissa happi esiintyy hapetusluvulla −II ja holmium +III, ja näin muodostuva yhdiste on kaavaltaan Ho2O3.[1][2]
Holmium(III)oksidi | |
---|---|
![]() Holmium(III)oksidia päivänvalossa (vasemmalla) ja trikromaattisessa valossa (oikealla) |
|
Tunnisteet | |
CAS-numero | 12055-62-8 |
PubChem CID | 4232365 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | Ho2O3 |
Moolimassa | 377,86 g/mol |
Ulkomuoto | Vaalea, kellertävä jauhe |
Sulamispiste | 2 4152 °C (2 688 K) |
Kiehumispiste | 3 900 °C (4 170 K) |
Tiheys | 8,41 g/cm3 |
Infobox OK |
Kuten dysprosium(III)oksidi, holmium(III)oksidi on paramagneettisempia tunnetuista aineista. Luonnossa eri lantanoidien oksidit esiintyvät tyypillisesti yhdessä, ja niiden erottaminen on vaikeaa. Holmiummetalli hapettuu itsestään ilmassa holmiumoksidiksi. Holmiumoksidi vaikuttaa eri väriseltä eri valaistusoloissa. Päivänvalossa se on hieman kellertävän valkoista, mutta trikromaattisessa valossa se vaikuttaa oranssin punaiselta niin, että se näyttää aivan samalta kuin erbium(III)oksidi samassa ympäristössä.[1][2]