![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e3/Multia_-_forest_2.jpg/640px-Multia_-_forest_2.jpg&w=640&q=50)
Havumetsä
metsä / From Wikipedia, the free encyclopedia
Havumetsät ovat lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyviä havupuuvaltaisia metsiä, jotka muodostavat yhtenäisen havumetsävyöhykkeen eli taigan. Havumetsiä on pääasiassa boreaalisella vyöhykkeellä,[1] ja ne peittävät noin 15 prosenttia maapallon mannerpinta-alasta.[2] Ne ovat tavallisesti ainavihantia metsiä, joissa havupuut ovat valta-asemassa ja joissa vuodenkierto ei erotu yhtä vahvasti kuin lehtimetsissä. Muihin metsiin verrattuna havumetsien ympäristöolot ovat talvisin ankarat, mutta sadetta suhteessa haihduntaan tulee metsän kasvulle riittävästi. Havumetsien tyypillinen maannos on kerroksellinen podsoli[3] tai (kangasmetsissä) moreeni.
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e3/Multia_-_forest_2.jpg/640px-Multia_-_forest_2.jpg)
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Forest_in_Jyv%C3%A4skyl%C3%A4_2.jpg/640px-Forest_in_Jyv%C3%A4skyl%C3%A4_2.jpg)
Havumetsien lajisto on köyhää verrattuna muihin metsätyyppeihin; kasvillisuus on sopeutunut talven pimeyteen ja kesän lyhyyteen.[2] Suomessa yleisiä havumetsien puulajeja ovat kuusi ja mänty, aluskasvillisuuden lajeja puolestaan varvut, sammalet ja jäkälät. Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa havupuulajeja on jonkin verran enemmän, ja siellä esiintyviä lajeja ovat mm. pihdat ja siperianlehtikuusi. Lintujen ohella havumetsän yleisimpiä eläinlajeja ovat suuret sorkkaeläimet, kuten hirvet, ja karhun ja ilveksen kaltaiset petoeläimet. Myös selkärangattomia on runsaasti, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin trooppisissa metsissä.[3]
Suomen metsäpinta-alasta suurin osa on havumetsiä tai havupuuvaltaisia sekametsiä. Muita havumetsävaltaisia maita ovat muun muassa Ruotsi, Norja, Venäjä, Kanada ja Yhdysvaltain Alaskan osavaltio.