Harlu (Karjalan tasavalta)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Harlu (ven. Ха́рлу) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Jänisjoen varrella 47 kilometriä Pitkärannasta maanteitse luoteeseen.[1] Taajamassa on 828 ja kunnassa 1 300 asukasta (vuonna 2012)[2].
| Harlu Ха́рлу |
|
|---|---|
.svg) lippu |
 vaakuna |
  Harlu |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Pitkärannan piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 261 km² |
| Väkiluku (2012) | 1 300 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
.svg)
Harlun kunnan pinta-ala on 261 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu koillisessa Suojärven piirin Loimolan, kaakossa Pitkärannan piirin Läskelän, lounaassa Sortavalan ja lännessä Sortavalan piirin Kaalamon kuntiin[4]. Pinta-alasta valtaosa on metsää[5].
Kunnan alueella virtaavat Jänisjoki, Alatsoja ja Pirokanoja. Suurimmat järvet ovat Laatokan ohella Jänisjärvi ja Suistamonjärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, gneissigranitti, liuske ja rakennuskivi.[6] Seudulle suunnitellaan Laatokan saariston kansallispuistoa [7].
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu Jänisjärven asema sekä kolme kylää: Alattu, Rautalahti ja Ulmalahti. Hämekosken kylä lasketaan osaksi Harlun taajamaa. Toiseksi suurin asutuskeskus on vajaan 400 asukkaan Rautalahti.[8] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 79 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 10 % valkovenäläisiä, 3 % karjalaisia ja 2 % ukrainalaisia[9].
Nykyinen Harlun kunta käsittää ennen talvi- ja jatkosotaa Suomeen kuuluneen Harlun kunnan pohjoisosan. Harlun kirkonkylä tunnettiin myös nimellä Leppäkoski. Siellä oli Läskelän paperitehtaan yhteyteen kuulunut sellu- ja paperitehdas, joka lopetti toimintansa 1980-luvun lopussa. Vuonna 1959 Harlun taajamassa oli 4 000, vuonna 1979 2 000 ja vuonna 2002 1 100 asukasta.[1] Neuvostoaikana sillä oli kaupunkimaisen taajaman status[10].
Kunnan läpi kulkee Aunuksen ja Sortavalan välinen A130-maantie. Harlusta on linja-autoyhteydet Pitkärantaan, Petroskoihin, Suojärvelle ja Sortavalaan. Rautalahdessa on huoltoasema.[11]
Jänisjärven asemalla yhtyvät Lotinapeltoon, Suojärvelle ja Hiitolaan johtavat rautatiet. Radoilla on myös Harlun asema sekä Alatun ja Hämekosken pysäkit.[12]
Seudun pääelinkeinot ovat metsäteollisuus ja maatalous. Kunnassa toimii kaksi puunjalostuslaitosta, kalanviljelylaitos ja leipomo[13]. Jänisjoella on vuonna 1903 rakennettu Hämekosken ja vuonna 1936 valmistunut Harlun vesivoimalaitos[1][14].
Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, koulu, kansantaiteen talo, poliklinikka, yleinen sauna, posti, ruokala ja muutama kauppa. Taajamassa on helluntailaiskirkko.[15]
Harlun taajamalla on historiallisen asutuksen status. Sen rakennusmuistomerkkejä ovat 1800–1900-lukujen vaihteessa rakennettu pappila sekä 1800-luvun loppupuolelta peräisin oleva asuintalo ja lastentarhan talo. Taajamassa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikka.[16]
Rautalahden lähistöllä on lomakylä sekä kalastus- ja metsästysmaja ja Jänisjärven asemalla lomakylä[17]. Matkailijoita houkuttelee Jänisjoen melontareitti.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
