Halssila

Jyväskylän 16. kaupunginosa From Wikipedia, the free encyclopedia

Halssilamap

Halssila on Jyväskylän kaupunginosa ja tilastoalue Jyväsjärven koillispäässä.[1] Jyväskylän keskustaan on Halssilasta matkaa kolme kilometriä. Halssilan asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi Kivistön ja Aittorinteen alueilla. Joulukuussa 2022 alueen väkiluku oli 6 308.[2]

Pikafaktoja
Halssila
Thumb
Halssilan Lumikonkuja 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Halssila
Kaupunginosa nro 16
Väkiluku 6 308 (31.12.2022)
Osa-alueet Tuohimutka, Aholaita, Aittorinne, Halssilanmäki, Halssilanranta, Kivistö, Halssilanrinne, Rauhalahti
Sulje

Suurin osa Halssilan asuinalueista sijaitsee Vaajakoskentien varrella, Aittovuoren ja Vaajakosken moottoritien välissä. Sen sijaan Rauhalahden aluetta ei ole rakennettu suoraan kiinni muuhun Halssilaan, vaan se sijaitsee erottuvasti Vaajakosken moottoritien eteläpuolella.[3]

Halssila tunnettiin työläiskaupunginosana 1960-luvulle asti, mutta sen jälkeen alueen kasvun ja työelämän muuttumisen myötä sekä vanhan työväenliikkeen toiminnan hälvetessä kaupunginosan väestörakenne on monipuolistunut ja identiteetti muuttunut.[4]

Palveluja ja toimintaa

Alueella on muun muassa alakoulu, ravintola, K-Market, leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Halssilassa sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö.

Kaupunginosan eteläosassa Rauhalahden pienalueella sijaitsee puutarha- ja matkailukeskus Viherlandia.[3]

Kaupunginosassa toimii vuonna 1991 perustettu Halssilan asukasyhdistys ry.[5] Asukasyhdistys on muun muassa julkaissut Halssilan historiasta kertovan kirjan Nakertaen XVI kaupunginosa: Tuohimutkan-Kivistön-Halssilan historia (2001).[6] Äijälänrannan omakotitalojen asukkaille on erillinen asukasyhdistys.[5]

Historiaa

Alue kehittyi 1900-luvun alkupuolella teollistumisen myötä. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1920- ja 1930-luvulta. Alueen kasvu liittyi läheisesti paikallisten tehtaiden kuten Kankaan paperitehtaan ja Tourulassa sijaitsevan Valtion Kivääritehtaan toimintaan: työntekijöille tarvittiin lisää asuntoja.[7] Halssila liitettiin osaksi Jyväskylää vuonna 1941.[7]

Thumb
Vanha puutalo Halssilassa.

Alkuperäinen Halssilan asutus koostui mökkimäisistä pienistä omakotitaloista sekä jonkin verran puisista kaksikerroksisista taloista. Niitä on purettu paljon pois. Tilalle on rakennettu puisia rivitaloja ja matalia puukerrostaloja sekä omakotitaloja. Puukaupunkiosan luonne on näin säilynyt. Vanhimmat talot ovat nykyään suojelukohteita.[8]

1960-luvulla Halssilasta oli kehittynyt omavarainen, keskeiset palvelut tarjoava kaupunginosa. Alueella oli muun muassa kauppa, posti, koulu, kirjasto ja kirkko.[9][10]

Aittorinteen kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.[11] Myös 1970-luvulla rakennetun Kivistön asuma-alueen rakennuskanta koostui enimmäkseen kerrostaloista.[12][13] Halssilanrinteelle rakennettiin rivitaloja 1970- ja 1980-luvuilla.[14]

1970-luvun puolivälissä Halssilaan valmistui kaupunginosan halki kulkeva Vaajakosken moottoritie.[9]

Rauhalahteen rakennettiin vuonna 1986 valmistunut turvevoimalaitos. Sen tieltä hävitettiin paikalla sijainnut Ukkolan ja Akkalan omakotitaloalue.[9]

Halssilanmäen asuinalueen ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009,[15] ja sinne on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.[1] Vaajakosken moottoritien eteläpuolelle Rauhalahden pienalueelle rakennettiin Äijälänrannan asuinalue 2010-luvulla.[4] Alueelle rakennettiin myös tornitaloja, joista ensimmäisenä valmistui 13-kerroksinen Maailmanpylväs.[16]

Tunnettuja Halssilassa asuneita

Kuvia

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.