![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/August_Natterer_Meine_Augen_zur_Zeit_der_Erscheinungen.jpg/640px-August_Natterer_Meine_Augen_zur_Zeit_der_Erscheinungen.jpg&w=640&q=50)
Hallusinaatio
aistiharha / From Wikipedia, the free encyclopedia
Hallusinaatiolla eli aistiharhalla tarkoitetaan todentuntuista aistikokemusta, joka kuitenkin on mielen tuottama.[1] Tällöin aistialueiden aivosolut aktivoituvat spontaanisti ilman ulkoista ärsykettä tai viestiä aistinelimiltä. Hallusinaatiot alkavat ja loppuvat tahdosta riippumatta. [2]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/August_Natterer_Meine_Augen_zur_Zeit_der_Erscheinungen.jpg/640px-August_Natterer_Meine_Augen_zur_Zeit_der_Erscheinungen.jpg)
Aistiharha voidaan kokea minkä tahansa aistin välittämäksi: Silloin ihminen näkee, kuulee, tuntee, maistaa tai haistaa jotakin, jolle ei ulkoisesta, yhdessä havainnoidusta maailmasta löydy vastinetta.[3] Yleisimpiä hallusinaatioita ovat näkö- ja kuuloharhat. Hallusinaation kokeminen sinänsä ei ole vaarallista eikä sairasta.
Hallusinaatio on eri asia kuin illuusio eli havaintoharha, jossa on kyse todellisen ulkoisen ärsykkeen virheellisestä havainnoinnista tai tulkinnasta.[3] Illuusioita ovat esimerkiksi ulkomaailmasta peräisin olevat ”harhanäyt” kuten optiset harhat ja kangastukset. Hallusinaatio eroaa myös eideettisestä muistista, eli kyvystä palauttaa mielikuvia elävästi mieleen.[4]