Habsburgien monarkia
epävirallinen nimitys Habsburgien sukujen maille / From Wikipedia, the free encyclopedia
Habsburgien monarkia (saks. Habsburgermonarchie) tai Habsburgien valtakunta (saks. Habsburgerreich) on historioitsijoiden käyttämä epävirallinen yhteisnimi niille maille ja maakunnille, jotka olivat Habsburg-suvun nuoremman itävaltalaisen haaran hallinnassa vuoteen 1780 ja sen jälkeen Habsburg-Lothringen-suvun hallinnassa vuoteen 1918. Monarkia käsitti vuosisatojen ajan useita keskenään personaaliunionissa olleita valtioita sekä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella että sen ulkopuolella. Niillä oli yhteinen hallitsija, mutta muutoin ne olivat eri valtioita. Dynastisena pääkaupunkina oli Wien, paitsi vuosina 1583–1616 Praha.[2]
Habsburgien monarkia Habsburgermonarchie |
|||
---|---|---|---|
1526–1918 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | useiden kuningas-, herttua- ja ruhtinaskuntien personaaliunioni | ||
Pääkaupunki |
Wien (1526–1583) Praha (1583–1611) Wien (1611–1918) |
||
Uskonnot |
Valtionuskonto: katolisuus Muita tunnustettuja uskontoja: kalvinismi, luterilaisuus, ortodoksisuus, juutalaisuus, utrakismi[1] |
||
Viralliset kielet | latina, saksa | ||
Kielet | saksa, unkari, tšekki, kroatia, romania, slovakia, sloveeni, hollanti, italia, puola, ruteeni, bosnia, serbia, ranska | ||
Tunnuslause | Fiat iustitia, et pereat mundus (”Tapahtukoon oikeus, vaikka maailma hukkuisi”) | ||
Kansallislaulu | ”Gott erhalte Franz den Kaiser” | ||
Utrakismi oli Tšekin tunnustettu pääkirkko, kunnes se vuonna 1627 kiellettiin. |
|||
Infobox OK |
Vuonna 1804 Habsburgien monarkiaan kuuluneet maat yhdistettiin Itävallan keisarikunnaksi, joka vuonna 1867 muutettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaksi.
Monet Habsburg-suvun hallitsijat valittiin myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisareiksi, ennen kuin tämä keisarikunta vuonna 1806 lakkautettiin.[3][4] Habsburgien monarkiaa ei kuitenkaan voida samastaa keisarikunnan kanssa, sillä missään vaiheessa niiden alueet eivät olleet samat: Habsburgien monarkia käsitti alueita myös keisarikunnan ulkopuolella, ja toisaalta suurimmassa osassa keisarikuntaa keisarilla oli vain nimellinen ylivalta ja alueita hallitsivat muihin dynastioihin kuuluneet ruhtinaat. Habsburgien monarkia ei myöskään käsittänyt kaikkia alueita, joilla oli Habsburgien sukuun kuulunut hallitsija, sillä sen jälkeen, kun Kaarle V vuonna 1556 jakoi hallitsemansa maat kahden poikansa kesken, Espanjaa hallitsi saman suvun vanhempaan, espanjalaiseen haaraan kuulunut kuningas vuoteen 1700 saakka, mutta puhuttaessa Habsburgien monarkiasta kyseisenä aikana tarkoitetaan yleensä vain suvun nuoremman, itävaltalaisen haaran hallitsemia maita.