iranilaisvalmisteinen räjähdelennokki From Wikipedia, the free encyclopedia
HESA Shahed-136 on iranilaisen HESA:n valmistama taktinen, tavallisesti räjähdysainelatauksella varustettu miehittämätön deltasiipinen lennokki (räjähdedrooni, ammusdrooni, "itsetuhodrooni"[lower-alpha 1]; engl. loitering munition).[4][5][6][7][8][9] Räjähdedrooneja on toimitettu Iranin lisäksi ainakin Jemeniin[10] ja Venäjälle.[11]
| Shahed-136 | |
|---|---|
 Mallinnettu kuva Shahed 136 -lennokista. |
|
| Tyyppi | miehittämätön räjähteillä varustettu lennokki, räjähdedrooni, itsetuhodrooni |
| Alkuperämaa |
 Iran |
| Valmistaja | Iran Aircraft Manufacturing Industrial Company (HESA) |
| Ensilento | noin 2019-2020 (?) |
| Tila | operatiivisessa käytössä |
| Pääkäyttäjät | Iranin asevoimat, Venäjän asevoimat, Jemenin kapinallisjoukot |
| Valmistusmäärä | yli 2 500 (joista ainakin 2 400 olisi tilattu Venäjälle[1][2]) |
| Valmistusvuodet | 2021– (valmistajan esittely) |
| Yksikköhinta | 20 000 USD (arvio)[3], 20 000-50 000 (arvio)[2] |
Räjähdelennokki esiteltiin tiedotusvälineille ja yleisölle joulukuussa 2021 Iranissa pidetyn sotaharjoituksen yhteydessä.[12][13]
.jpg)
_05.jpg)
Yleiset ominaisuudet
Suoritusarvot
Lennokki voidaan laukaista esimerkiksi viisi Shahed-136-lennokkia sisältävältä kuorma-auton konttiin rakennetulta kuljetus- ja laukaisualustalta.[8] Konttiin sijoitettu laukaisuyksikkö voidaan helpommin piilottaa muiden konttien ja siviilikuorma-autojen joukkoon.[12] Lennokit voidaan lähettää liikkeelle rakettipanoksella (RATO, rocket-assisted take-off), joka irrotetaan heti lähdön jälkeen. Laukaisussa käynnistyy lentämistä ylläpitävä, varsin äänekäs 50 hevosvoiman (37 kW:n) Mado MD550 -polttomoottori. Tämä saksalaisen bensakäyttöisen Limbach L550E-moottorin kiinalaisvalmisteinen kopio pyörittää lennokin pyrstössä olevaa propellia. Lennokin ääntä on kuvailtu mopon tai ruohonleikkurin pärinää muistuttavaksi.[14][8] Sen ääni voi kantaa usean kilometrin päähän.[14][9]
HESA Shahed-136 on kertakäyttöinen, ennen laukaisua ennalta määritettyyn kohteeseen suunnattu ja räjähdekuormalla varustettu lennokki. Se lentää laukaisun jälkeen annettuihin koordinaatteihin, eikä siinä ole kamerajärjestelmää kuvan välittämiseksi.[14] Lennokin on esitetty käyttävän paikannukseen gps-vastaanotinta, joka Iraniin kohdistettujen sanktioiden vuoksi olisi kaupallista laatua eikä alkujaan sotilaallista tasoa. Tästä syystä on esitetty, että gps-signaalin häiritseminen (elektronisen sodankäynnin osana) voisi heikentää Shahed-136-lennokin kykyä löytää maaliinsa.[3][14] Gps-signaalin häirinnän ohella esimerkiksi asejärjestelmien paikan tiheä vaihtaminen, järjestelmien peittäminen ja valekohteiden luonti voisivat heikentää tämän edullisen räjähdedroonin kykyä osua asejärjestelmiin tai muihin kohteisiin.[14] Toisaalta ainakin osan lennokeista on arvioitu sisältävän infrapunasensorin, jonka havaitsema lämpösignaali auttaisi räjähdelennokkia täsmentämään kohteeseen kaupallista gps-paikannusta paremmalla tarkkuudella. Mahdollisena on pidetty myös, että lennokki saattaisi hyödyntää Loran-navigointia tai sen muunnosta.[3]
Sunnuntaina 23. lokakuuta 2022 Venäjän asevoimat ampui miehittämältään Krimin niemimaalta muualle Ukrainaan 20–35 kappaletta HESA Shahed -räjähdelennokkeja.[15] Joukossa oli ainakin yksi venäläisten Geran-1ksi nimeämä räjähdelennokki. Sen arvioidaan olevan alkuperäiseltä iranilaiselta tyypiltään Shahed-136:sta edeltänyt lennokkimalli HESA Shahed-131. Ulkoisesti seuraajaansa muistuttava Shahed-131 on mitoiltaan HESA Shahed-136:ta pienempi: räjähdelennokin pituus on 2,6 metriä (suluissa Shahed-136:n mitat: 3,5 m), siipien kärkiväli 2,2 m (2,5 m), lentoonlähtöpaino 135 kg (200 kg), josta räjähdekuorma 10-15 kg (30-40 kg).[15][16] Shahed 131:n toimintasäteeksi on raportoitu enintään 900 kilometriä.[16][17] Lennokin GNSS-satelliittipaikannuspiiri ja lennonanalysointiyksikkö pohjautuvat siviilimarkkinoilta saataviin osiin.[16]
Iranilaisista Shahed-136 räjähdedrooneista uutisoitiin länsimaisessa lehdistössä tammikuussa 2021. Niitä kerrottiin sijoitetun joulukuussa 2020 Jemeniin pohjoisosaan, Iranin kanssa yhteistyössä toimineiden huthien hallitsemaan Al Jawfin maakuntaan.[10]
Heinä- ja elokuussa 2022 Venäjän edustajien uutisoitiin tutustuneen iranilaisiin sotilaallisiin lennokkeihin ja räjähdedrooneihin Iranissa kesäkuusta 2022 lähtien. Iran valmistautui toimittamaan näitä aseita Venäjälle käytettäväksi sen sotatoimiin Ukrainassa.[18][19] Joukko venäläisiä sai tiedustelutietojen perusteella koulutusta iranilaisten taktisten lennokkien ja räjähdedroonien käyttämiseen esimerkiksi iranilaisella Kashanin lentokentällä.[19]
Iranilaisdroonien toimituksesta Venäjälle uutisoitiin elokuun 2022 lopulla.[11] Sittemmin syyskuussa raportoitiin useiden kookkaiden iranilaisten rahtilentokoneiden asetoimituksista Venäjälle. Tämän perusteella on esitetty, että Venäjä saattaa olla ostanut Iranista jopa satoja suhteellisen edullisia Shahed-136-räjähdedrooneja sekä muita lennokkeja ja ohjuksia.[20] Ukrainan asevoimat pudottivat Shahed-136-droonin ensimmäisen kerran 12. syyskuuta 2022 Kupjanskin lähellä.[8][21][6][22] Asetyyppiä oli tuolloin käytetty ukrainalaista tykistöasemaa vastaan.[23][9]
Venäjä on maalannut ainakin osan hankkimistaan räjähdelennokeista uudelleen ja nimennyt ne mallinimityksellä Geran-2 (ven. Герань-2, suom. kurjenpolvi tai pelargoni) ja sarjanumerolla (muotoa M-xxx, missä xxx=numero, esim. M-213, M-214 jne.).
18. syyskuuta 2022 uutisoitiin, että Shahed-136-räjähdedrooneilla oli tuhottu useita Ukrainan asevoimien tykkejä ja ainakin kaksi miehistönkuljetusvaunua muun muassa Harkovan alueen koillisosassa. Tätä räjähtävää droonia on hankala torjua sen matalalle ohjelmoidun lentoradan vuoksi.[24]
Syyskuun lopulla 2022 iranilaisvalmisteinen Shahed-136 nousi Venäjän eniten käyttämäksi lentolaitteeksi Ukrainan sotatoimissaan.[25] Venäjän on raportoitu laukaisevan usein kaksi Shahed-136-räjähdedroonia samaa kohdetta kohti lisätäkseen räjähteen perillemenon todennäköisyyttä.[4] Iranilaisvalmisteisten räjähdedroonin tai ohjuksilla aseistetun monikäyttödroonin (HESA Shahed-129 tai Qods Mohajer-6) käyttö on Venäjälle paljon halvempaa kuin risteilyohjusten (Kh-101, Kalibr, Kh-555, tai Iskander).[26] Toisaalta verraten edullisen, osin kiinalaisista osista kootun räjähdelennokin ampumista alas esimerkiksi satoja tuhansia dollareita (tai yli) maksavilla ilmatorjuntaohjuksilla on pidetty kalliina torjuntakeinona.[3]
Mikäli paikkakunnalla on ollut sopiva Ukrainan ilmatorjunnan yksikkö, Ukrainan asevoimat on oppinut torjumaan merkittävän osan Shahed-136-räjähdelennokeista.[27][28][29] Kaikilla paikkakunnilla ei sopivaa ilmatorjuntaa kuitenkaan ole ollut paikalla tai valmiudessa räjähdelennokki-iskujen aikaan.[30] 6. lokakuuta Ukrainan asevoimat viesti, että siihen mennessä noin 60 prosenttia Venäjän laukaisemista 86 HESA Shahed-136 -räjähdedroonista oli onnistuttu pudottamaan.[27]
Ukrainan asevoimien tiedustelun mukaan Venäjä olisi lokakuun 2022 puoliväliin mennessä tilannut Iranista jopa 2 400 Shahed-136-lennokkia.[1] Syyskuussa 2023 Ukrainan maavoimat raportoi, että Venäjä olisi laukaissut jo yli 2 000 Shahed-räjähdelennokkia ukrainalaisiin kohteisiin edeltävän vuoden aikana. Näiden lennokkien Ukraina arvioi maksaneen 40-100 miljoonaa dollaria (eli noin 20 000-50 000 USD/kpl).[2] Samaan aikaan Ukrainan asevoimat raportoi pudottaneensa Venäjän hyökkäyssodan 2022- aikana yhteensä lähes 4 700 vihollisdroonia.[31] [lower-alpha 2]
Venäjällä kehitetty Geran-3-drooni tuli käyttöön ensimmäisen kerran lokakuussa 2023. Tätä on myös nimitetty Italmaš-malliksi Donin Rostovissa sijaitsevan konetehtaan mukaan. Uuden mallin on kehittänyt Zala Aero. Siinä käytetään lennokkeihin tarkoitettua kaksitahtista DLE-60-bensiinimoottoria. Ilmoitetut suorituskykyarvot ovat 200 km lentomatka ja 40 kg taistelukärki.[32]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
