Hämeenkatu (Turku)
katu Turussa From Wikipedia, the free encyclopedia
Hämeenkatu (ruots. Tavastgatan) on yksi Turun keskustan pääkaduista. Se alkaa Kiinamyllynkadun risteyksestä ja päättyy Aurajoen rannalla sijaitsevaan Kaskenkadun ja Auransillan risteykseen, josta katu jatkuu Itäisen Rantakadun nimisenä kohti Aurajoen alajuoksua. Keskustasta pois päin tultaessa Hämeenkatu muuttuu Kiinamyllynkadun risteyksessä Hämeentieksi (ruots. Tavastlandsvägen), jonka alussa on Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Turun yliopistollisen keskussairaalan U-sairaala ja rantaradan ylittävän Hämeensillan jälkeen T-sairaala. Hämeentie muuttuu Halistentien ja Tammitien risteyksessä Hämeen valtatieksi (ruots. Tavast riksväg), joka on osa Turusta Hämeenlinnaan johtavaa valtatietä 10.
Hämeenkatu on myös osa Hämeen härkätietä eli yhtä Suomen vanhimmista maanteistä. Hämeen härkätie on valtakunnallinen matkailutie. Tie on merkitty ruskeapohjaisin liikennemerkein, joissa tunnuksena on härän pää.[1]
Hämeenkadun poikkikatuja ovat Kiinamyllynkatu, Kaivokatu, Kerttulinkatu, Tuomiokirkonkatu, Hovioikeudenkatu, Akatemiankatu, Uudenmaankatu, Nunnankatu, Vartiokuja, Rettiginrinne ja Kaskenkatu. Ainoa puisto Hämeenkadun varrella on jokirannassa Itäisen Rantakadun ja Hämeenkadun välissä sijaitseva kapea Runeberginpuisto.
Liikenteellisesti nykyisinkin merkittävä Hämeenkatu on yksi Turun kaupungin vanhoista maanteistä. Se mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1426 Tauastagathuna[2]. Hämeenkatu oli osa vanhaa Turusta Hämeenlinnaan johtanutta Hämeen härkätietä.
Vuoden 1656 suurpalon jälkeen Hämeenkadun suunta muutettiin aikaisempaa lähemmäs Vartiovuoren rinnettä. Katu siirrettiin lähes nykyiselle paikalleen ja se oli aikaisempaa leveämpi. Aiempi katulinja on edelleen nähtävissä Akatemiantalon ja Åbo Akademin päärakennuksen julkisivulinjoista. 1600-luvulla tehtyjen uusien katujärjestelyjen myötä vanhimmasta Hämeenkadun linjauksesta käytettiin 1700-luvun loppuun asti nimeä Vanha Hämeenkatu. Uudemmasta linjauksesta käytettiin nimiä Hämeenkatu, Iso Hämeenkatu tai Uusi Hämeenkatu. Samalla Karjakadun risteyksestä satamaan päin eli nykyisen Uudenmaankadun kohdalta katu nimettiin Kuninkaankaduksi. Nimen esikuvana saattoi olla Tukholman Kuninkaankatu.[3] Vuonna 1830 kadun nimeksi vahvistettiin Iso Hämeenkatu (ruots. Stora Tavaste Gatan, vuodesta 1897 Stora Tavastgatan). Vuonna 1953 Hämeenkadun nimi sai nykymuotonsa, kun Iso-etuliite poistettiin virallisesti käytöstä. Turun nimistötoimikunta perusteli 15.8.1947 nimenmuutosta seuraavasti: "Katu voitaneen yleisen käytännön mukaisesti nimetä Hämeenkaduksi – Tavastgatan, koska nimi Vähä Hämeenkatu – Lilla Tavastgatan riittävän selvästi erottaa nämä kadut toisistaan." Jo vuonna 1890 kaupunginvaltuuston kokouksessa oli tehty esitys nimen muuttamisesta Hämeenkaduksi, mutta esitys kuitenkin sillä kertaa hylättiin. Vuonna 1952 tehtiin kansalaisaloite Hämeenkadun muuttamisesta Maunu II Tavastin kaduksi ja vuonna 1984 Yliopistonkaduksi. Molemmat aloitteet hylättiin.[4]
Hämeenkatu koki 1960- ja 70-luvuilla suuria muutoksia, kun katua levennettiin ja muun muassa raitiolinjan 2 liikennöinti Nummenpakalle vuonna 1972 lakkautettiin.[5] Vanhat 1–2-kerroksiset 1800-luvulla rakennetut puutalot purettiin ja niiden tilalle rakennettiin 6–8-kerroksisia elementtikerrostaloja ja matalia liikerakennuksia.
Hämeenkatu on Uudenmaankadun ja Kiinamyllynkadun välisellä osuudella nelikaistainen, minkä lisäksi suurimmissa risteyksissä on erillisiä kääntymiskaistoja. Uudenmaankadun ja Kaskenkadun välisellä osuudella Hämeenkatu on kaksikaistainen. Kadunvarsipysäköinti on joko maksullista tai pysäköintikiekolla aikarajoitettua. Vuonna 2020 Hämeenkadun nopeusrajoitus laskettiin 50:stä nykyiseen 40:een (km/h).[6]
Kiinamyllynkadun ja Akatemiankadun välisellä osuudella on kapeat kaksisuuntaiset pyörätiet kadun molemmin puolin. Pyörätiet on 2000-luvulla muutettu kaksisuuntaisiksi. Akatemiankadun ja Rettiginrinteen välisellä osuudella on kaksisuuntainen pyörätie vain kadun eteläreunalla. Rettiginrinteen ja Uudenmaankadun välille valmistui pyörätie 2010-luvulla, sen jälkeen kun Aurajoen yli rakennettiin uusi Kirjastosilta.[7]
Joukkoliikenne Turun itäisiin kaupunginosiin eli muun muassa Ylioppilaskylään, Halisiin, Nummenpakalle, Kohmoon, Itäharjulle ja Varissuolle kulkee Hämeenkatua pitkin. Bussipysäkkejä Hämeenkadulla on yhteensä kahdeksan, kaksi kumpaankin suuntaan. Pysäkkien nimet ovat Kaskenkatu (220 ja 279), Kåren (219 ja 280), Akatemiantalo (66 ja 114) ja Yliopisto (TYKS U-sairaala) (65 ja 115).[8] Yliopiston pysäkeillä pysähtyvät myös kaukoliikenteen vuorot.
- Turun työterveystalo (entinen Vilénin tehdas), valmistunut 1940, arkkitehti Erik Bryggman
- Akatemiantalo
- Kåren, arkkitehti Erik Bryggman
- Rettigin tupakkatehdas, nykyinen Taiteen talo[9]
- Rettigin palatsi, jossa toimii Aboa Vetus & Ars Nova -museo
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
